Ero sivun ”Herman (arkkipiispa)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: pl:Herman (Aav) |
|||
Rivi 22:
Arkkipiispa Hermanin elämä ja toiminta Suomessa oli aktiivista kirkon hengellisen ja aineellisen elämän rakentamisen kautta. Arkkipiispa arvosti Suomea ja Karjalaa, isänmaallisuutta ja kansallisia perinteitä. Usean lapsen yksinhuoltajuus tuotti hänelle runsaasti lisää huolia ja kieltämättä arkkipiispa näyttääkin jo ennen sotaa otetuissa kuvissa huomattavasti ikäistään vanhemmalta.
Vuoteen 1935 arkkipiispa Herman oli Suomen ainoa ortodoksinen piispa; vasta silloin löytyi kirkkopoliittisesti sopiva ehdokas auki olevaan Viipurin (1940 alkaen Helsingin) piispan tehtävään: juuri leskeksi jäänyt [[Annantehdas|Annantehtaan]] seurakunnan kirkkoherra, rovasti Aleksanteri Karpin, josta tuli [[KS]] [[piispa Aleksanteri]]. Hänen tarmokas ja näkemyksellinen toimintansa kevensi arkkipiispan raskasta taakkaa huomattavasti - varsinkin koska uuden piispan ainoa tytär oli jo poissa kotoa, oman perheen perustaneena.
Sortavalaan valmistui uusi kirkkokunnan keskustalo ja pappisseminaarin kirkko. Seurakuntia yhdistettiin ja jopa pakkoliitettiin toisiin seurakuntiin. Toisen maailmansodan kynnyksellä Suomen ortodoksinen väestö oli noin 82 000 ihmistä, joista sitten sotien seurauksena 55 000 joutui [[evakko]]on ja 90 % kirkon omaisuudesta menetettiin. Suuri ja vaikea menetys oli se, että pääosa kirkonkirjoista menetettiin: paljon historiaa katosi niiden mukana ja lakisääteisen väestökirjanpidon hoitaminen vaikeutui pahasti.
| |||