Ero sivun ”Urin kolmas dynastia” versioiden välillä

6 merkkiä poistettu ,  9 vuotta sitten
p
fix
(Lisätään Korjattavat 2012-malline)
p (fix)
{{Korjattavat 2012|894}}{{malline: korjattava}}
 
[[Kuva:Ur3.JPG|thumb|250 px|[[Ur]]in kolmannen dynastian aikaisia kaupunkeja [[Irak]]in alueen [[satelliittikuva]]n päälle merkittynä.]]
 
'''Urin kolmas dynastia''' hallitsi [[Sumer]]ia [[Vanha aika|vanhalla ajalla]] nykyisessä Etelä-[[Irak]]issa noin 2112–1950 eaa. Tänä Uus-Sumerin aikana maa kukoisti, syntyi eräänlainen Urin johtama [[imperiumi]]. Sumerin [[kulttuuri]] elpyi [[akkad|akkadilaisajan]] jälkeen, maassa
Sumerin [[kulttuuri]] elpyi [[akkad|akkadilaisajan]] jälkeen, maassa
vallitsi eräänlainen [[renessanssi]].
 
==Nousu==
 
[[Uruk]]in [[Utukhegal]] kaappasi vallan juuri kruunatulta [[Gutilaiset|gutilaiskuningas]] Tiriganilta ja ajoi muiden kaupunkien kanssa gutilaiset pois maasta. [[Lagash]] tuki Utukhengalia, mutteivat muut kaupunkivaltiot.<ref>Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, Kirjayhtymä 1971, sivu 316-</ref>
[[Lagash]] tuki Utukhengalia, mutteivat muut kaupunkivaltiot.
<ref>Ihmisen tarina, suuri maailmanhistoria, Kirjayhtymä 1971, sivu 316-</ref>
 
Ur lienee noussut Sumerin johtoon kukistamalla asein Urukin Utukhengalin ja tämän liittolaisen Namkhanin. [[Ur-Nammu]]a 2112–2095 eaa., Urin kolmannen dynastian perustajaa on väitetty entiseksi Utukhegalin kuvernööriksi. Urin Ur-Nammu nousi valtaan Utukhegalin hallittua 7 vuotta ja luultavasti kukisti Urukin sodalla. Ur-Nammu voitti neljä vuotta Uria hallittuaan [[Lagash]]in taistelussa tappaen sen kuninkaan itse. Lagashin kuninkaana oli silloin eräs suurkuningas [[Gudea]]n seuraaja Nammahani 2113–2110 eaa. Ur-Nammu laati oman lakinsa, joka oli eräs [[Hammurabin laki|Hammurabin lain]] edeltäjistä. Hän myös rakennutti 18-vuotisena hallitusaikanaan suuren [[zikkurrat|porraspyramidin]] Uriin, ja muita temppeleitä muohin kaupunkeihin. Urin ja [[Eridu]]n välille rakennettiin merikaupan edistämiseksi uusi kanava. Ur-Nammu kuoli taistellessaan gutilaisia vastaan.
Ur lienee noussut Sumerin johtoon kukistamalla asein Urukin Utukhengalin ja tämän liittolaisen Namkhanin.
[[Ur-Nammu]]a 2112–2095 eaa., Urin kolmannen dynastian perustajaa on väitetty entiseksi Utukhegalin kuvernööriksi. Urin Ur-Nammu nousi valtaan Utukhegalin hallittua 7 vuotta ja luultavasti kukisti Urukin sodalla.
Ur-Nammu voitti neljä vuotta Uria hallittuaan [[Lagash]]in taistelussa tappaen sen kuninkaan itse. Lagashin kuninkaana oli silloin eräs suurkuningas [[Gudea]]n seuraaja Nammahani 2113–2110 eaa. Ur-Nammu laati oman lakinsa, joka oli eräs [[Hammurabin laki|Hammurabin lain]] edeltäjistä. Hän myös rakennutti 18-vuotisena hallitusaikanaan suuren [[zikkurrat|porraspyramidin]] Uriin, ja muita temppeleitä muohin kaupunkeihin. Urin ja [[Eridu]]n välille rakennettiin merikaupan edistämiseksi uusi kanava.
 
Ur-Nammu kuoli taistellessaan gutilaisia vastaan.
 
== Kukoistus ==
{{Pääartikkeli|[[Shulgi]]}}
 
: pääartikkeli: ''[[Shulgi]]''
 
Ur-Nammun jälkeen nousi maan johtoon hänen poikansa [[Shulgi]], joka muun muassa hyökkäsi [[gutilaiset|gutilaisten]] maahan kostaakseen isänsä Ur-Nammun kuoleman. Shulgi hallitsi 48 vuotta maata, ja hänet julistettiin jumalaksi jo eläessään. Shulgia ylistäviä runoje kirjoiteltiin. Valtakautensa loppupuolella Shulgi teki monia sotaretkiä muun muassa Iraniin Simurrumiin ja kurdialueelle.
 
Joidenkin tutkijoiden mielestä maa ei ollut koskaan aikaisemmin näin keskitetty.{{kenen mukaan}} Maa jakaantui kuvernöörien hallitsemiin provinsseihin, joista kerättiin verot erilaisina tuotteina kuten viljana. Reuna-alueita taas hallitsivat sotilasjohtajat. Hallinto, arkistointi, verotus ja kalenteri yhtenäistettiin ja painot vakioitiin. Maasta tuli todellinen virkamiehen paratiisi. Kuninkaan palatsin johtama valtio omisti koko maatalouden, kaupan ja tavaroiden jakelun. Ihmiset saattoivat myydä itsensä tietyksi ajaksi orjiksi valan pois maksamiseksi.<ref>http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm</ref> Kastelukanavia kaivoi valtava kansalaisista koostuva työvoima. Maassa oli valtava tekstiiliteollisuus joka tuotti villa- ja kangasvaatteita vientiin. Keskittäminen synnytti maahan valtavan byrokratian. Talouselämää ohjasivat palatsi ja temppeli. Valtiolla oli kaukokauppaa hoitaneita kauppiaita. Kuparista, pronssista, kullasta ja hopeasta tehtiin eräänlaisia tietyn painoisia kolikoita.
painot vakioitiin. Maasta tuli todellinen virkamiehen paratiisi. Kuninkaan palatsin johtama valtio omisti koko maatalouden, kaupan ja tavaroiden jakelun. Ihmiset saattoivat myydä itsensä tietyksi ajaksi orjiksi valan pois maksamiseksi.<ref>http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm</ref>
Kastelukanavia kaivoi valtava kansalaisista koostuva työvoima. Maassa oli valtava tekstiiliteollisuus joka tuotti villa- ja kangasvaatteita vientiin. Keskittäminen synnytti maahan valtavan byrokratian.
Talouselämää ohjasivat palatsi ja temppeli. Valtiolla oli kaukokauppaa hoitaneita kauppiaita. Kuparista, pronssista, kullasta ja hopeasta tehtiin eräänlaisia tietyn painoisia kolikoita.
 
Monien mielestä sumerilainen tavallinen työläinen oli orjan asemassa, mutta uusien tutkimusten mukaan kuva oli mutkikkaampi.{{kenen mukaan}} Monet perheet liikkuivat yhdessä vapaasti työtä etsien. Osa työstä oli oma-aloitteista, osa valtion määräämää. Orjaksi saattoi joutua esimerkiksi perheenjäsenten myyminä.
 
Kirjallisuudessa oli uskonnollisia hymnikokoisia, eeppisäeeppisiä runoja joissa sumerit ihannoivat mennyttä sankariaikaa. Kiistakeskusteluissa oli jonkinlaista kulttuurifilosofiaa.
 
Urin kolmas dynastia ulotti valtansa ainakin Keski- ja Etelä-[[Mesopotamia]]an Shulgi laajensi Sumerin Assyriaan ja Elamiin ja [[Tigris]]in toiselle puolelle. Sumerin vallan alla oli muun muassa merkittävä kaupunki [[Eshnunna]] pohjoisessa itäisessä Mesopotamiassa. Valta ulottui niinkin pohjoiseen kuin [[Jezira]]an. Kauppaa käytiin meritse muun muassa [[ma-gur|kaislalaivoilla]] [[Bahrain]]iin, [[Oman]]iin ja [[Indus-kulttuuri]]n alueelle eli [[Dilmun]]iin, [[Makan]]iin ja [[Meluhha]]an, ja myös Etelä-[[Arabia]]an ja[[Välimeri|Välimerelle]].<ref>Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, Kirjayhtymä 1971, sivu 316-, Etu-Aasian varhaiset korkeakulttuurit, Urin kolmas dynastia</ref>
Sumerin vallan alla oli muun muassa merkittävä kaupunki [[Eshnunna]] pohjoisessa itäisessä Mesopotamiassa. Valta ulottui niinkin pohjoiseen kuin [[Jezira]]an.
Kauppaa käytiin meritse muun muassa [[ma-gur|kaislalaivoilla]] [[Bahrain]]iin, [[Oman]]iin ja [[Indus-kulttuuri]]n alueelle eli [[Dilmun]]iin, [[Makan]]iin ja [[Meluhha]]an, ja myös Etelä-[[Arabia]]an ja[[Välimeri|Välimerelle]].<ref>Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria, Kirjayhtymä 1971, sivu 316-, Etu-Aasian varhaiset korkeakulttuurit, Urin kolmas dynastia</ref>
 
Sumerilaista kulttuuria edistettiin, mutta akkadilainen vaikutus näkyi joka puolella. Lähes kaikki kuninkaalliset nimet olivat akkadilaisia, ja uusien kaupunkien nimet olivat akkadinkielisiä.
 
{{Malline:Muinainen Mesopotamia}}
 
== Tuho==
 
[[Ur]]in kolmas dynastia romahti [[Ibbi-Sin]]-nimisen kuninkaan aikana ehkä 2004 eaa., viimeistään 1940 eaa. <ref>Otavan suuri maailmanhistoria, osa 2, Jokilaaksojen valtakunnat sivu 207-, Urin häviö</ref> Eräs virkamies kaappasi vallan [[Lagash]]issa, joka tuotti Uriin suuria määriä viljaa. Koska Urin vilja-aitta oli kapinallisen käsissä, Urissa oli nälänhätä. Kuningas Ibbi-Sinin luottomies, [[Mari (Mesopotamia)|Mari]]sta kotoisin oleva [[Ishbi-Erra]] lähti ostamaan viljaa, mutta ostettuaan viljan Ishbi-Erra kaappasi [[Nippur]]in kaupungin julistautuen siellä kuninkaaksi ja alkoi sieltä käsin hiillostaa Uria. Ibbi-Sin pystyi voittamaan vielä maata uhkaavat [[elam]]ilaiset ja [[amorilaiset]], mutta Urissa oli nälänhätä ja kulkutauteja, ja maaseuduilla oli tuhoisia tulvia. Talonpojat pakenivat linnoitettuihin kaupunkeihin amorilaisia pakoon. Urin hallinto romahti, ja ihmiset asettuivat amorilaisten herrojen puolelle. Ibbi-Sinin viimeistä edellisenä hallitusvuonna kuu pimeni. Elamilaiset hyökkäsivät maahan 2004, ja Ibbi-Sin vietiin vankina elamilaiseen [[Anshan]]in maahan pitkin samaa tietä, jota hänen sisarensa oli aiemmin kulkenut Elamin kuninkaan puolisoksi.
Kuningas Ibbi-Sinin luottomies, [[Mari (Mesopotamia)|Mari]]sta kotoisin oleva [[Ishbi-Erra]] lähti ostamaan viljaa, mutta ostettuaan viljan Ishbi-Erra kaappasi [[Nippur]]in kaupungin julistautuen siellä kuninkaaksi ja alkoi sieltä käsin hiillostaa Uria. Ibbi-Sin pystyi voittamaan vielä maata uhkaavat [[elam]]ilaiset ja [[amorilaiset]], mutta Urissa oli nälänhätä ja kulkutauteja, ja maaseuduilla oli tuhoisia tulvia.
Talonpojat pakenivat linnoitettuihin kaupunkeihin amorilaisia pakoon. Urin hallinto romahti, ja ihmiset asettuivat amorilaisten herrojen puolelle.
Ibbi-Sinin viimeistä edellisenä hallitusvuonna kuu pimeni. Elamilaiset hyökkäsivät maahan 2004, ja Ibbi-Sin vietiin vankina elamilaiseen [[Anshan]]in maahan pitkin samaa tietä, jota hänen sisarensa oli aiemmin kulkenut Elamin kuninkaan puolisoksi.
 
Sumerilainen maailmanjärjestys hajosi, ja valituslaulut kertoivat kuunjumala [[Sin (jumala)|Nanna]]n pettäneen Urin. [[Nippur]]in Ishbi-Erran oli taisteltava elamilaisia vastaan. [[Amorilaiset]] olivat kaapanneet vallan [[Larsa]]ssa, ja [[Assur]] ja [[Eshnunna]] itsenäistyivät. Alkoi [[Isin-Larsa-kausi]], jonka aikana amorilaiset kuninkaat pyrkivät tietoisesti jäljittelemään sumerilaista elämäntapaa. Eräs amorilainen heimo oli nimeltään ''Maru-jamina'' eli ''Binu-jamina'', benjaminilaiset ("etelän pojat"), joita on joskus pidetty israelilaisten esi-isinä. Amorilaiset kuninkaat olivat heikompia kuin sumerilaiset, eivätkä pystyneet nostamaan merkittävää valtakuntaa Mesopotamiaan ennen [[Hammurabi]]n aikaa. Sumerin kieli harvinaistui noin vuoteen 1900 eaa. mennessä, ja jäi papiston kieleksi.{{lähde}}
Sumerilainen
maailmanjärjestys hajosi, ja valituslaulut kertoivat kuunjumala [[Sin (jumala)|Nanna]]n pettäneen Urin. [[Nippur]]in Ishbi-Erran oli taisteltava elamilaisia vastaan. [[Amorilaiset]] olivat kaapanneet vallan [[Larsa]]ssa, ja [[Assur]] ja [[Eshnunna]] itsenäistyivät. Alkoi [[Isin-Larsa-kausi]], jonka aikana amorilaiset
kuninkaat pyrkivät tietoisesti jäljittelemään sumerilaista elämäntapaa. Eräs amorilainen heimo oli nimeltään ''Maru-jamina'' eli ''Binu-jamina'', benjaminilaiset ("etelän pojat"), joita on joskus pidetty israelilaisten esi-isinä. Amorilaiset kuninkaat olivat heikompia kuin sumerilaiset, eivätkä pystyneet nostamaan merkittävää valtakuntaa Mesopotamiaan ennen [[Hammurabi]]n aikaa.
Sumerin kieli harvinaistui noin vuoteen 1900 eaa. mennessä, ja jäi papiston kieleksi.
 
==Urin kolmannen dynastian hallitsijat==
 
Urin kolmannekolmannen dynastian hallitsijoiden tarkkoja hallitusaikoja ei tunneta. Kuningasluetteloista ja joistain tähtitieteellisistä tapahtumista taivaalla on rakenneltu erilaisia ajoitus- eli kronologiaehdotuksia. Kaksi [[kronologia]]ehdotusta on tehty, nykyään suositaan [[kronologia|lyhyttä kronologiaa]].
Kaksi [[kronologia]]ehdotusta on tehty, nykyään suositaan [[kronologia|lyhyttä kronologiaa]].
 
Tavanomainen "keskipitkä kronologia":
 
*[[Utu-hegal]]: 2119–2113 eaa.
*[[Ur-Nammu]]: 2212-n. 2095 eaa.
 
Nykyään suosittu "lyhyt kronologia":
 
*Utu-hegal: 2055–2048 eaa.
*Ur-Nammu: 2047–2030 eaa.
 
==Viitteet==
{{viitteet}}
 
<references />
 
== Aiheesta muualla ==
*[http://web.archive.org/web/20060211010253/http://cdli.ucla.edu/edu/state_of_ur_iii_research.html The State of Ur III Research]
 
{{tynkä/Historia}}
 
[[Luokka:Muinainen Lähi-itä]]
64 150

muokkausta