Ero sivun ”Julkisyhteisö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 3:
'''Julkisyhteisö''' (julkisoikeudellinen yhteisö, julkisoikeudellinen laitos) on [[oikeussubjekti|luonnollisten henkilöiden]] tai [[oikeussubjekti|oikeushenkilöiden]] muodostama [[yhteisö|yhteisö]], joka on perustettu lainsäädäntötoimin. Julkisyhteisön tarkoituksesta, toiminnasta ja järjestelystä säädetään [[laki|lailla]] tai [[asetus|asetuksella]].
Julkisyhteisöt ovat julkishallinnon organisaatioita, eli ne ovat osa Suomen julkishallintoa. Julkisyhteisöt hoitavat julkisia hallinto- tai palvelutehtäviä tai käyttävät julkista valtaa. Julkisyhteisöt eivät voi vapaasti määrätä tarkoitustaan
[[Euroopan unioni|Euroopan unionin]] direktiivi määrittelee julkisoikeudelliseksi laitokseksi laitoksen, joka täyttää seuraavat kriteerit: 1. On perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita eikä harjoita teollista tai kaupallista toimintaa. 2. On oikeushenkilö. 3. Rahoituksesta suurin osa on peräisin valtiolta, alueellisilta tai paikallisilta viranomaisilta taikka muilta julkisoikeudellisilta laitoksilta tai jonka johto on näiden laitosten valvonnan alainen taikka jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos nimittää enemmän kuin puolet.<ref name=EU9336ETY>{{http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31993L0036:FI:HTML}}</ref>▼
▲Julkisyhteisöt ovat julkishallinnon organisaatioita, eli ne ovat osa Suomen julkishallintoa. Julkisyhteisöt hoitavat julkisia hallinto- tai palvelutehtäviä tai käyttävät julkista valtaa. Julkisyhteisöt eivät voi vapaasti määrätä tarkoitustaan eikä yleensä vapaasti valita jäseniään.
Julkinen palvelutehtävä voi olla esimerkiksi hyvinvointipalvelujen ylläpitäminen tai asiantuntijapalveluiden tuottaminen (esimerkkinä metsänhoitoyhdistykset tai Liikenneturva). Julkinen hallintotehtävä voi olla esimerkiksi lupapäätöksiä, rahoituspäätöksiä, tarkastusta tai valvontaa (esimerkkinä riistanhoitopiirit, joilla on valtuudet myöntää pyyntilupia).
Julkisyhteisöä ei pidä sekoittaa [[viranomainen|viranomaiseen]], vaikka viranomainen on myös julkisyhteisö, sillä [[Suomen perustuslaki|Suomen perustuslain]] mukaan merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältäviä tehtäviä voidaan antaa vain viranomaiselle. Julkisyhteisöä ei pidä myöskään sekoittaa sellaiseen yksityisoikeudelliseen yhteisöön, joka käyttää julkista valtaa
(esimerkkinä auton katsastuksia suorittavat osakeyhtiöt) tai jonka toimintaa säätelee laki (esimerkiksi yhdistysten toimintaa säätelee yhdistyslaki). Julkisyhteisöä ei voi perustaa yksityishenkilö, toisin kuin yksityisoikeudellisen yhteisön. ▲[[Euroopan unioni|Euroopan unionin]] direktiivi määrittelee julkisoikeudelliseksi laitokseksi laitoksen, joka täyttää seuraavat kriteerit: 1. On perustettu tyydyttämään yleisen edun mukaisia tarpeita eikä harjoita teollista tai kaupallista toimintaa. 2. On oikeushenkilö. 3. Rahoituksesta suurin osa on peräisin valtiolta, alueellisilta tai paikallisilta viranomaisilta taikka muilta julkisoikeudellisilta laitoksilta tai jonka johto on näiden laitosten valvonnan alainen taikka jonka hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä valtio, alueellinen tai paikallinen viranomainen taikka muu julkisoikeudellinen laitos nimittää enemmän kuin puolet.<ref name=EU9336ETY>{{http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=CELEX:31993L0036:FI:HTML}}</ref>
==Jaottelu==
Suomalaisia julkisyhteisöjä
* [[valtio]]
*
** [[kunta]]
** [[kuntayhtymä]]
Rivi 27 ⟶ 29:
*** paikallisyhteisö ([[seurakunta]])
*** [[seurakuntayhtymä]]
*
** [[kalastusalue]]
** [[kalastuskunta]]
Rivi 51 ⟶ 53:
** [[ylioppilaskunta]]
** [[Väestöliitto]]
*
** [[Eläketurvakeskus]]
** [[Kansaneläkelaitos]]
| |||