Ero sivun ”Visentti” versioiden välillä

| levinneisyyskartta = Bison bonasus distribution.svg

| levinneisyys_teksti = Visentin levinneisyysalue

'''Visentti''' eli '''euroopanbiisoni''' (''Bison bonasus'') on suurikokoinen [[Nautaeläimet|nautaeläinlaji]] ja [[eurooppa]]lainen [[vastinlaji|vastine]] amerikkalaiselle [[biisoni]]lle. Se oli vähällä kuolla sukupuuttoon[[sukupuutto]]on 1900-luvun alussa, mutta laji säilyi eläintarhoissa kasvatettujen yksilöiden ansiosta. Tarhoista luontoon palautettuja visenttejä elää nykyisin monilla alueilla eri puolilla Eurooppaa.

Visentti on Euroopan suurin maanisäkäs.<ref name="Nurminen1987"/> Täysikasvuinen yksilö on noin 2,9 metriä pitkä ja 1,8–1,95 metriä korkea.<ref name="Nurminen1987"/> UrosHäntä voion painaa80 800cm kilogrammaamittainen.<ref name="Nurminen1987"/> HäntäUros onvoi 80painaa cm800 mittainenkilogrammaa.<ref name="Nurminen1987"/> Visentti on [[Pohjois-Amerikka|amerikkalaisen]] [[biisoni]]n lähisukulainen ja voi jopa [[Risteymä|risteytyä]] sen kanssa, mutta on sitä hieman pienempi ja lyhytkarvaisempi.

[[Keskiaika|Keskiajalle]]an asti visenttejä on elänyt lähes koko Euroopan alueella, esimerkiksi [[Sveitsi]]ssä niitä tavattiin vielä 1000-luvulla<ref niitäname="Nurminen1987"/> tavattiinja [[SveitsiEspanja]]ssässa vielä 1200-luvulla<ref name="Nurminen1987yleespanja"/>. Myös Englannista ja eteläisestä [[Skandinavia]]sta on löydetty niiden jäänteitä. [[Ruotsi]]n [[Skåne]]n metsissä eläneet visentit hävisivät keskiajalla<ref name="MUE"/>. Alkuperäinen esiintymisalue on käsittänyt lisäksi ainakin osia Länsi-Siperiasta, idempää tietoa [[Euraasia]]sta ei ole.

Visentin aiemminalkuperäinen laaja levinneisyysalue kutistui historiallisella ajalla nopeasti metsien häviämisen ja ihmisten levittäytymisen takia.<ref name="MUE"/> 1800-luvulle tultaessa lajia eli enää vain kahdella alueella: [[Białowiezan metsä]]ssä Puolan ja Valko-Venäjän rajalla sekä [[Kaukasus]]vuorilla.<ref name="Nurminen1987"/><ref name="MUE"/> Näiden alueiden populaatiot kuuluivat eri [[alalaji|alalajeihin]].<ref name="MUE"/> Białowiezassa elänyt 700 yksilön suuruinen alamaanvisenttien (''Bison bonasus bonausus'') kanta tuhoutui [[ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] aikana, viimeinen luonnonvarainen yksilö tapettiin sieltä vuonna 1919.<ref name="IUCN" /><ref name="Nurminen1987"/> KaukasuksellaKaukasuksen elänytalueella alalaji1800-luvun kaukasuksenvisenttipuolivälissä käydyt sodat puolestaan olivat pienentäneet siellä eläneiden kaukasuksenvisenttien (''Bison bonasus caucasicus'') katosikantaa.<ref kahdeksanname="MUE"/> vuottaNiidenkin myöhemmin,hävitys eteni nopeasti: 1800-luvun lopulla kaukasuksenvisenttien lukumääräksi arveltiin noin 2 000 ja vuonna 1917 noin 500 yksilöä – ja vuonna 1927 viimeinen yksilö kuoli, minkä jälkeen visenttejä ei enää elänyt luonnossa.<ref name="Nurminen1987"/><ref name="MUE"/>

Visentit selvisivät kuitenkin [[Eläintarha|eläintarhoissa]], joihin niitä oli sijoitettu vuodesta 1865 lähtien.<ref name="Nurminen1987"/><ref name="MUE"/> Vuonna 1919 niitä oli eri eläintarhoissa kaikkiaan 54 yksilöä.<ref name="Nurminen1987"/> Suurin osa näistä tarhayksilöistä oli alamaanvisenttejä. Kaukasuksenvisenteistä saatiin tarhoihin talteen vain yksi naaras, joten tätä alalajia ei ole enää puhdasrotuisena olemassa.<ref name="IUCN" /><ref name="Nurminen1987"/>

Varsinkin Puolan ja Neuvostoliiton tarhoissa visentit lisääntyivät hyvin.<ref name="Neuvonen04"/> Lajin [[Palautusistutus|palauttaminen]] luontoon aloitettiin vuonna 1952.<ref name="Nurminen1987"/><ref name="Neuvonen04"/> Ensimmäiset yksilöt vapautettiin [[Białowiezan metsä]]än Puolan ja Valko-Venäjän rajalle.<ref name="Neuvonen04">{{Kirjaviite | Tekijä = Neuvonen, Veikko; Hautala, Hannu| Nimeke = Tarkkana luonnossa| Vuosi = 2004| Sivu = 193–194| Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 951-1-19831-9 }}</ref> 2000-luvulle mennessä luontoon oli päästetty eri maissa yhteensä vähintään satoja yksilöitä.<ref name="Neuvonen04"/> Nykyään niitä elää eläintarhojen ja riistapuistojen lisäksi vapaana [[Puola]]ssa<ref name="Neuvonen04"/>, [[Saksa]]ssa<ref name="Neuvonen04"/>, [[Slovakia]]ssa<ref name="IUCN"/>, [[Liettua]]ssa, [[Valko-Venäjä]]llä, [[Ukraina]]ssa, [[Romania]]ssa<ref name="IUCN"/> ja [[Sveitsi]]ssä sekä [[Venäjä]]llä<ref name="Neuvonen04"/> muun muassa Kaukasuksella<ref name="Nurminen1987"/> ja Pietarin ympäristössä<ref name="Neuvonen04"/>. [[Kirgisia]]ssa suoritetut istutusyritykset ovat epäonnistuneet.<ref name="IUCN"/>. Vuonna 2010 muutamia visenttejä siirrettiin Puolasta Pohjois-[[Espanja]]anEspanjaan<ref name="yleespanja">[http://yle.fi/uutiset/teksti/luonto_ja_ymparisto/2010/06/visentti_palautetaan_espanjan_luontoon_1738923.html Yle Uutiset 5.6.2010: Visentti palautetaan Espanjan luontoon] Luettu 27.4.2011</ref>. Vuonna 2006 visenttien yksilömääräksi arvioitiin luonnossa noin 1&nbsp;800 yksilöä ja vankeudessa noin 1&nbsp;400 yksilöä. Vuonna 2008 [[Maailman luonnonsuojeluliitto]] paransi visentin luokitustauhanalaisuusluokitusta erittäin uhanalaisesta vaarantuneeksi, sillä lajin yksilömäärä oli kasvussa.<ref name="IUCN"/> Keski-Euroopassa visenteistä on paikoitellen jo haittaa, sillä ne leviävätlevittäytyvät luonnontilaisten alueidenmetsäalueiden ulkopuolelle.<ref name="Neuvonen04"/>

Visentillä on vähän luonnollisia vihollisia, vain [[susi|sudet]] ja [[karhu]]t ovat kyenneet niitä ihmisen lisäksi metsästämäänsaalistamaan.