Versio 12. helmikuuta 2012 kello 22.42 muokkaa ML (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 47 781 muokkausta →‎Ura ja elämä: epäoleellista ← Vanhempi muutos		Versio 12. helmikuuta 2012 kello 22.43 muokkaa kumoa ML (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 47 781 muokkausta p →‎Ura ja elämä Uudempi muutos →
Rivi 26: Neljäs teos ''[[Juhannustanssit]]'' ilmestyi 1964 ja [[romaani]]n vuoksi Salamaa syytettiin [[jumalanpilkka\|jumalanpilkasta]]. Hänen kriitikkonsa suivaantuivat erityisesti kirjassa pidetystä ”pilasaarnasta”. Mutta hän sai myös puolustajia, ja hänen tuomitsemistaan vastaan järjestettiin mielenosoitus. Mielenosoittajat kysyivät kylteissään muun muassa: ”Eikö elämästä saa kirjoittaa?”. Salama tuomittiin Helsingin hovioikeudessa 1966 kolmeksi kuukaudeksi [[vankeus\|ehdolliseen vankeuteen]], mutta [[Suomen tasavallan presidentti\|tasavallan presidentti]] [[Urho Kekkonen]] [[armahdus\|armahti]] hänet vuonna 1968. Lisäksi kustantaja [[Kari Reenpää]] sai 2 000 markan sakot ajattelemattomuudesta tehdystä jumalanpilkasta. Kustannusyhtiö [[Otava]] joutui maksamaan valtiolle 46 000 markkaa. Romaanin kiistanalaiset kohdat – sivut 139–142 – määrättiin sensuroitavaksi. Teoksen uusintapainokset ilmestyivät sensuroituina vuoteen 1990 asti. Myös vuonna 1972 ilmestynyt [[romaani]] ''[[Siinä näkijä, missä tekijä]]'' herätti vapaamielisyydellään hieman kohua, mutta ennen kaikkea vasemmistossa siihen suhtauduttiin nuivasti, sillä se kuvasi työläiset valossa, joka ei sopinut sen aikaiseen ihannekuvaan. Teoksesta näkyy Salaman pyrkimys nähdä erilaisten ideologioiden tuolle puolen: ”Jos ihmisellä on koti, uskonto, isänmaa, puolue, mitä kaikkea ihanuutta sillä nyt onkaan niin ei niitten yli eikä läpi, semmoisten linnoitusten, niin ei näe muuta todellisuutta kuin sen mitä ympärillä on, oli se sitten hyvä tai huono, yleensä kohtuullinen.”<ref>http://tv1.yle.fi/ohjelmat/kulttuuri/suomalainen-kirjailija-%E2%80%93-hannu-salama</ref> Salama sai 1970-luvulla kuulla, että hänen kirjoitustensa ja elämäntapojensa katsottiin usein olevan haitaksi kommunistiselle puolueelle, jonka jäsen hän ei itse ollut.<ref>{{Lehtiviite \| Otsikko=Avuttoman ihmisen aprikoija \| Tekijä=Saxell, Jani \| Selite=Työväenkulttuurin erikoisnumero \| Julkaisu=Kulttuurivihkot \| Numero=2 \| Sivut=16 \| Vuosi=2004 \| www=http://www.kulttuurivihkot.fi/pdf/kv204.pdf \| Tiedostomuoto=PDF \| Viitattu=21.2.2009}}</ref> Vuonna 1975 Salamalle myönnettiin [[Pro Finlandia]] -mitali, jota hän ei kuitenkaan ottanut vastaan. Kirjeessään kunnianosoituksesta päättäneelle presidentti Urho Kekkoselle Salama kuvasi kieltäytymisensä syitä ”periaatteellisiksi, mutta periaatteellisiksi varsin henkilökohtaisella tavalla”. ”Mitalia ei myöskään ole koskaan eikä missään ojennettu minulle henkilökohtaisesti, ei myöskään perääni toimitettu jälkivaatimuksella eikä ilman”, kirjailija on täsmentänyt<ref>{{Lehtiviite \| Otsikko=Oikaisu \| Julkaisu=Helsingin Sanomat \| www=http://www.hs.fi/arkisto/haku?date=1990&free=hannu+salama+oikaisu \| Ajankohta=15.12.1991 \| Viitattu=4.11.2010}}</ref>.

Ero sivun ”Hannu Salama” versioiden välillä