Ero sivun ”Visentti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
MerlIwBot (keskustelu | muokkaukset)
p Botti lisäsi: vep:Zubr
kappalejakoa + synonyymin tummennus, koska euroopanbiisoni-nimi mainitaan myös kirjallisuudessa
Rivi 30:
| levinneisyys_teksti = Visentin levinneisyysalue
}}
'''Visentti''' eli '''euroopanbiisoni''' (''Bison bonasus'') on suurikokoinen [[Nautaeläimet|nautaeläinlaji]] ja [[eurooppa]]lainen [[vastinlaji|vastine]] amerikkalaiselle [[biisoni]]lle. Se oli vähällä kuolla sukupuuttoon 1900-luvun alussa, mutta laji säilyi eläintarhoissa kasvatettujen yksilöiden ansiosta. Tarhoista luontoon palautettuja visenttejä elää nykyisin monilla alueilla eri puolilla Eurooppaa.
 
== Ulkonäkö ja koko ==
'''Visentti''' eli euroopanbiisoni (''Bison bonasus'') on suurikokoinen [[Nautaeläimet|nautaeläinlaji]] ja [[eurooppa]]lainen [[vastinlaji|vastine]] amerikkalaiselle [[biisoni]]lle. Se oli vähällä kuolla sukupuuttoon 1900-luvun alussa, mutta laji säilyi eläintarhoissa kasvatettujen yksilöiden ansiosta. Tarhoista luontoon palautettuja visenttejä elää nykyisin monilla alueilla eri puolilla Eurooppaa.
Visentti on Euroopan suurin maanisäkäs. Täysikasvuinen yksilö on vajaat kolme metriä pitkä ja 1,8–1,9 metriä korkea. Se painaa 300–920 kilogrammaa. Visentti on [[Pohjois-Amerikka|amerikkalaisen]] [[biisoni]]n lähisukulainen ja voi jopa [[Risteymä|risteytyä]] sen kanssa, mutta on sitä pienempi ja lyhytkarvaisempi.
 
Visentti on Euroopan suurin maanisäkäs. Täysikasvuinen yksilö on vajaat kolme metriä pitkä ja 1,8–1,9 metriä korkea. Se painaa 300–920 kilogrammaa. Visentti on [[Pohjois-Amerikka|amerikkalaisen]] [[biisoni]]n lähisukulainen ja voi jopa [[Risteymä|risteytyä]] sen kanssa, mutta on pienempi ja lyhytkarvaisempi. Visentillä on vähän luonnollisia vihollisia, vain sudet ja karhut ovat kyenneet niitä ihmisen lisäksi metsästämään. Sen tyypillisintä elinympäristöä ovat vanhat sekametsät, joissa on sekä aluskasvillisuutta että avoimia alueita<ref name="Nurminen1987">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi = 1987 |Sivu =113|Selite = (Englanninkielinen alkuperäisteos ''The Encyclopedia of Mammals 2'', sarjassa World of animals) | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6 }}</ref>.
 
Visentti on Valko-Venäjällä sijaitsevan [[Brestin alue]]en tunnuseläin.
 
== Levinneisyys ennen 1900-lukua ==
 
== Levinneisyys ennen 1900-lukua ==
=== Alkuperäinen levinneisyys ===
[[Keskiaika]]an asti visenttejä on elänyt lähes koko Euroopan alueella. Myös Englannista ja eteläisestä [[Skandinavia]]sta on löydetty niiden jäänteitä. Alkuperäinen esiintymisalue on käsittänyt lisäksi ainakin osia Länsi-Siperiasta, idempää tietoa [[Euraasia]]sta ei ole.
 
Esihistoriallisena aikana visenttejä on elänyt myös [[Suomi|Suomen]] lähialueilla. [[Jatkosota|Jatkosodan]] aikana Karjalasta, [[Syväri]]n voimalaitostyömaalta löydettiin kolme [[subfossiili]]sta visentin luuta.<ref name="Löytönen09">{{Kirjaviite | Tekijä = Löytönen, Markku (toim.)| Nimeke = Suomalaiset tutkimusmatkat| Vuosi = 2009| Sivu = 200 ja 203| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura| Tunniste = ISBN 978-951-746-774-2}}</ref> Niiden arvioitiin olevan peräisin [[Litorinameri|litorinakaudelta]].<ref name="Löytönen09"/> Sitä ennen Suomea lähimmät merkit muinaisista visenteistä olivat löytyneet kauempaa [[Laatokka|Laatokan]] kaakkoispuolelta.<ref name="Löytönen09"/>
 
=== Häviäminen luonnosta ja palautusistutukset ===
== Uhanalaisuus ==
Visenttien kannat katosivat viime vuosisatoina täysin Euroopasta ja Kaukasukselta, eikä niitä vuoden [[1927]] jälkeen enää elänyt luonnossa.<ref name="Nurminen1987"/> Puolasta kuoli viimeinen villi visentti vuonna 1919, ja Kaukasukselta laji katosi kahdeksan vuotta myöhemmin.<ref name="Nurminen1987"/>
 
Visenttien kannat katosivat viime vuosisatoina täysin Euroopasta ja Kaukasukselta, eikä niitä vuoden [[1927]] jälkeen enää elänyt luonnossa.<ref name="Nurminen1987"/> Puolasta kuoli viimeinen villi visentti vuonna 1919, ja Kaukasukselta laji katosi kahdeksan vuotta myöhemmin.<ref name="Nurminen1987"/> Visentit selvisivät kuitenkin [[Eläintarha|eläintarhoissa]], ja varsinkin Puolan ja Neuvostoliiton tarhoissa ne lisääntyivät hyvin.<ref name="Neuvonen04"/> Lajin [[Palautusistutus|palauttaminen]] luontoon aloitettiin vuonna [[1951]]{{lähde}} tai 1952<ref name="Neuvonen04"/>. Ensimmäiset yksilöt vapautettiin [[Białowiezan metsä]]än Puolan ja Valko-Venäjän rajalle.<ref name="Neuvonen04">{{Kirjaviite | Tekijä = Neuvonen, Veikko; Hautala, Hannu| Nimeke = Tarkkana luonnossa| Vuosi = 2004| Sivu = 193–194| Julkaisupaikka = Keuruu| Julkaisija = Otava| Tunniste = ISBN 951-1-19831-9 }}</ref> 2000-luvulle mennessä luontoon oli päästetty eri maissa yhteensä vähintään satoja yksilöitä.<ref name="Neuvonen04"/> Nykyään niitä elää eläintarhojen lisäksi vapaana [[Puola]]ssa<ref name="Neuvonen04"/>, [[Saksa]]ssa<ref name="Neuvonen04"/>, [[Slovakia]]ssa<ref name="IUCN"/>, [[Liettua]]ssa, [[Valko-Venäjä]]llä, [[Ukraina]]ssa, [[Romania]]ssa<ref name="IUCN"/>, [[Sveitsi]]ssä ja [[Venäjä]]llä<ref name="Neuvonen04"/>. [[Kirgisia]]ssa suoritetut istutusyritykset ovat epäonnistuneet.<ref name="IUCN"/>. Vuonna 2010 muutamia visenttejä siirrettiin Puolasta Pohjois-[[Espanja]]an<ref>[http://yle.fi/uutiset/teksti/luonto_ja_ymparisto/2010/06/visentti_palautetaan_espanjan_luontoon_1738923.html Yle Uutiset 5.6.2010: Visentti palautetaan Espanjan luontoon] Luettu 27.4.2011</ref>. Vuonna 2006 visenttien yksilömääräksi arvioitiin luonnossa noin 1&nbsp;800 yksilöä ja vankeudessa noin 1&nbsp;400 yksilöä. Vuonna 2008 [[Maailman luonnonsuojeluliitto]] paransi visentin luokitusta erittäin uhanalaisesta vaarantuneeksi, sillä lajin yksilömäärä oli kasvussa.<ref name="IUCN"/> Keski-Euroopassa visenteistä on paikoitellen jo haittaa, sillä ne leviävät luonnontilaisten alueiden ulkopuolelle.<ref name="Neuvonen04"/>
 
Yksi suurimmista visenttien kasvatuskeskuksista on sijainnut Venäjällä noin sata kilometriä [[Moskova]]n eteläpuolella.<ref name="Neuvonen04"/> Siellä syntyneitä eläimiä on vapautettu eri puolille entistä Neuvostoliittoa.<ref name="Neuvonen04"/> Suomea lähimmät [[Siirtoistutus|istutuspaikat]] olivat [[Pietari (kaupunki)|Pietarin]] lähellä, mistä eläimiä on myöhemmin vaeltanut luoteeseen [[Karjalan tasavalta]]an.<ref name="Neuvonen04"/> 1990-luvun alussa visenttejä oli havaittu jo [[Muolaa]]ssa ja [[Hiitola]]ssa.<ref name="Neuvonen04"/> On arveltu, että laji saattaa tulevaisuudessa levitä Karjalasta Suomeen.<ref name="Neuvonen04"/>
 
== Elinympäristö ja elintavat ==
Visentti on Euroopan suurin maanisäkäs. Täysikasvuinen yksilö on vajaat kolme metriä pitkä ja 1,8–1,9 metriä korkea. Se painaa 300–920 kilogrammaa. Visentti on [[Pohjois-Amerikka|amerikkalaisen]] [[biisoni]]n lähisukulainen ja voi jopa [[Risteymä|risteytyä]] sen kanssa, mutta on pienempi ja lyhytkarvaisempi. Visentillä on vähän luonnollisia vihollisia, vain sudet ja karhut ovat kyenneet niitä ihmisen lisäksi metsästämään. SenVisentin tyypillisintä elinympäristöä ovat vanhat sekametsät, joissa on sekä aluskasvillisuutta että avoimia alueita<ref name="Nurminen1987">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 2 | Vuosi = 1987 |Sivu =113|Selite = (Englanninkielinen alkuperäisteos ''The Encyclopedia of Mammals 2'', sarjassa World of animals) | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6531-6 }}</ref>. Visentillä on vähän luonnollisia vihollisia, vain [[susi|sudet]] ja [[karhu]]t ovat kyenneet niitä ihmisen lisäksi metsästämään.
 
== Visentti kulttuurissa ==
Visentti on Valko-Venäjällä sijaitsevan [[Brestin alue]]en tunnuseläin.
 
== Lähteet ==
{{viitteetViitteet}}
 
[[Luokka:Nautaeläimet]]