Ero sivun ”Nummi (maantiede)” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
muot. |
syntyhistoria Suomessa |
||
Rivi 4:
Pohjoismaisessa alueidenkäyttöluokituksessa nummi on määritelty puuttomaksi (kasvillisuus alle kaksi metriä korkeaa) kasvipeitteiseksi avomaaksi, jossa kasvaa saniaisia, [[kanerva]]a ja piikkipensaita mutta ei rehukasveja.<ref>{{verkkoviite| Osoite=http://www.mmm.fi/attachments/5fDbyYiFr/5fDifH5r3/Files/CurrentFile/Maankaytto_taustaselvitys_LOPULLINEN.pdf| Nimeke = Suomen maankäyttöluokkien pinta-alatiedot ja maankäytön tietojärjestelmät, taustaselvitys | Selite = s. 83 | Julkaisija = Maa- ja metsätalousministeriö | Ajankohta = 2004}}</ref>
Kuuluisia nummialueita ovat Bodminin nummi [[Cornwall]]issa, Yorkshiren ja Skotlannin nummet ja [[Öölanti|Öölannin]] [[Alvaret]]. Suomessa nummia on [[Lounais-Suomen saaristo]]ssa sekä [[Merenkurkku|Merenkurkun]] ja [[Perämeri|Perämeren]] saarissa ja rannikolla. Maan suurin nummialue on [[Korppoo]]n [[Jurmo]]n saaressa [[Parainen|Paraisilla]].<ref>[http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=9914&lan=FI Perinnebiotooppien nykytila] s 4. Ympäristö.fi</ref> Suomen nummet ovat kehittyneet [[moreeni]]maiden ja [[harju]]jen [[havumetsä]]stä [[kulotus|kulotuksen]], [[Laidunnus|laidunnuksen]] ja hakkuiden myötä, ja niiden [[maannos]] on havumetsien tapaan ravinteiltaan niukkaa [[podsoli]]a. Laidunnetut nummet ovat suomessa erittäin harvinaisia ja ne ovat arvokkaita sekä [[perinnebiotooppi|perinnebiotooppeina]] että [[maisema]]llisesti.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Lindgren, Leif | Nimeke =Saariston laitumet | Vuosi =2000 | Luku = | Sivu =99-100 | Selite =Suomennos: Tapio Heikkilä | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Metsähallitus | Tunniste = | Kieli = }}</ref>
==Nummi murresanana==
| |||