Ero sivun ”Australian eläimistö” versioiden välillä

p
w-fix / kh
p (Käyttäjän 88.194.149.113 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Iivarius tekemään versioon.)
p (w-fix / kh)
[[Tiedosto:Wobbegong.jpg|thumb|250px|left|[[Täpläpartahai]] (''Orectolobus maculatus'') on suurin [[partahait|partahaiden heimon]] lajeista, ja voi kasvaa yli kolmemetriseksi.]]
 
Valtaosa Australian kalalajeista on merikaloja. Mielenkiintoisia ryhmiä ovat muun muassa [[mureenat]] ja [[oravakalat]], kuten myös [[merineulat]] ja [[merihevoset]], joiden koiraat hautovat kumppaninsa munia siihen tarkoitetussa pussissa. ''[[Epinephelinae]]''-alaheimon meriahvenia Australiassa asuu 80 lajia, näihin kuuluu [[jättimeriahven]], yksi maailman suurimmista [[luukalat|luukaloista]], joka voi kasvaa jopa 2,7 metriä pitkäksi ja 400-kiloiseksi. [[Piikkimakrillit|Piikkimakrillien]] heimossa on 50 hopeista parvikalaa, joita pyydetään kaupallisesti. [[Iso Valliriuttavalliriutta|Isolla Valliriutallavalliriutalla]] elää valtava määrä erilaisia pieni- ja keskikokoisia riuttakaloja, näitä ovat [[koralliahvenet]], [[perhokalat]], [[keisarikalat]], [[tokot]], [[kardinaaliahvenet]], [[huulikalat]], [[säppikalat]] ja [[välskärikalat]]. Riutalla elää myös useita myrkyllisiä kalalajeja kuten [[kivikala]], [[pallokalat]] ja [[siipisimppu]], joiden kaikkien myrkky voi tappaa ihmisen. Myrkyllisiä [[Keihäsrauskut|keihäsrauskulajeja]] on 11, joista suurin on [[isokeihäsrausku]]. [[Barrakudat]] kuuluvat riutan suurimpiin lajeihin. Suuria riuttakaloja ei kuitenkaan pidä syödä mahdollisen [[ciguatera]]-myrkytyksen vuoksi<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=Antti Louhija | Nimeke=Ciguatera – Trooppinen kalamyrkytys, 400 vuotta historiaa ja nykyisyys | Ajankohta= | Osoite=http://www.terveysportti.fi/xmedia/duo/duo91925.pdf | Julkaisu=Terveysportti.fi | Luettu=12.4.2008 | Kieli= }}</ref>.
 
[[Hait]] asuttavat Australian rannikkovesiä ja rannikoiden vuorovesialueita. Australiassa elää arviolta 166 hailajia,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/publications/series/paper2/biod_5.html#HDR37 | Nimeke = Australia's Biodiversity: an overview of selected significant components | Tekijä = | Julkaisu = Biodiversity Series, Paper No. 2 | Ajankohta = 2004 | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts | Viitattu = 24.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> joihin sisältyy 30 [[tiikerihait|tiikerihailajia]] (''Carcharhinidae''), 32 [[kissahait|kissahaita]] (''Scyliorhinidae''), kuusi [[partahait]]a ja 40{{lähde}} [[piikkihaikalat|piikkihaita]]. [[Sarvihaikalat|Sarvihaikaloista]] (''Heterodontiformes'') Australiassa elävät [[australiansarvihai]], [[töyhtösarvihai]] ja [[seeprasarvihai]].
[[Tiedosto:Hapalochlaena lunulata2.JPG|thumb|180px|left|[[Sinirengastursas]] on noin golfpallon kokoinen mustekala, joka luetaan maailman myrkyllisimpien lajien joukkoon. Kuvassa ''[[Hapalochlaena lunulata]]''.]]
 
Australian vesissä elää valtava kirjo selkärangattomia merieläimiä. Näistä suuri osa esiintyy [[Iso Valliriuttavalliriutta|Ison Valliriutanvalliriutan]] alueella. Tähän eläimistöön kuuluvat [[sienieläimet]], [[polttiaiseläimet]] ([[meduusat]], [[Korallieläimet|korallit]], [[merivuokot]]), [[piikkinahkaiset]] ([[merisiilit]], [[meritähdet]], [[käärmetähdet]], [[merimakkarat]]), [[lonkerojalkaiset]] ja [[nilviäiset]] ([[kotilo]]t, [[mustekalat]], [[simpukat]], [[nivelkotilot]]).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.austmus.gov.au/invertebrates/marine_overview/chapt2mn.html | Nimeke = Chapter 2 – The Australian marine invertebrate fauna | Selite = A Report for Environment Australia | Julkaisu = Overview of the Conservation of Australian Marine Invertebrates | Ajankohta = 7/2002 | Julkaisija = Australian Museum | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Myrkyllisiin selkärangattomiin lukeutuvat [[australiankuutiomeduusa]],<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://animals.nationalgeographic.com/animals/invertebrates/box-jellyfish.html | Nimeke = Box Jellyfish Profile | Julkaisija = National Geographic | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> [[sinirengastursas]]<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.qm.qld.gov.au/inquiry/factsheets/blue_ring_octopus_20080709.pdf | Nimeke = Factheet: Blue-ringed Octopus | Tekijä = Darryl Potter & John Short | Tiedostomuoto = pdf | Ajankohta = 2006 | Julkaisija = Queensland Museum | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> sekä kymmenen ''[[Conidae]]''-kotiloheimon lajia, jotka voivat aiheuttaa ihmiselle hengityselinten toiminnan lamaantumisen tai kuoleman. ''[[Acanthaster planci]]'' -[[meritähdet|meritähti]] elää Valliriutalla yleensä harvassa, mutta toistaiseksi tuntemattomasta syystä populaatio voi joskus lisääntyä niin suureksi, että se ylittää riutan [[kantokyky|kantokyvyn]], ja korallia syödään nopeammin kuin se kykenee [[regeneraatio|uudistumaan]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.reef.crc.org.au/publications/explore/feat45.html | Nimeke = Controlling Crown-of Thorns Starfish | Tekijä = Great Barrier Reef Marine Park Authority | Ajankohta = 4/1995 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = CRC Reef Research Centre | Viitattu = 20.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Muita ongelmallisia meriselkärangattomia ovat maahan tuodut tuholaiset kuten [[vihersimpukka]] sekä ''[[Musculista senhousia]]'' ja ''[[Mytilopsis sallei]]'' -simpukat sekä ''[[Asterias amurensis]]'' -meritähti, jotka kaikki pyrkivät syrjäyttämään alkuperäisiä lajeja.<ref name = "baserc5" />
 
Meriäyriäisistä parhaiten tunnettuja ovat yleensä suurikokoiset [[kuoriäyriäiset]], joihin kuuluu myös valtaosa ihmisten ravintonaan käyttämistä äyriäisistä. Pohjois-Australian lämpimissä vesissä elää useita [[kymmenjalkaiset|kymmenjalkaisryhmiä]], kuten [[taskuravut]], [[erakkoravut]], [[langustit]] ja ''[[Dendrobranchiata]]''-katkaravut. Kuoriäyriäisten ''[[Peracarida]]''-ylälahkoon kuuluvat [[katkat]] ja [[siirat]] puolestaan ovat paljon monimuotoisempia eteläisen Australian kylmissä vesissä. Huonommin tunnettuja äyriäisryhmiä ovat pienikokoisemmat [[airojalkaiset]], [[kilpipäiset]], [[kidusjalkaiset]], [[siimajalkaiset]], [[hankajalkaiset]] ja [[raakkuäyriäiset]].
[[Environment Protection and Biodiversity Conservation Act 1999]] (EPBC Act) luotiin täyttämään Australian vuonna 1992 allekirjoittaman [[biodiversiteettisopimus|biodiversiteettisopimuksen]] asettamia velvollisuuksia. Tämä asetus suojelee kaikkia alkuperäisiä eläinlajeja ja määrää uhanalaisten lajien tunnistamisen ja suojelutoimet. Jokaisessa [[Australian osavaltiot ja territoriot|osavaltiossa ja territoriossa]] on omat lakimääräiset luettelot uhanalaisista eläinlajeista. EPBC Actin perusteella 380 lajia on tällä hetkellä määritelty joko vaarantuneeksi tai uhanalaiseksi ja lisää lajeja on suojelun kohteena osavaltioiden ja territorioiden lainsäädännön alaisesti.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=EPBC Act List of Threatened Fauna | Ajankohta= | Osoite=http://www.deh.gov.au/cgi-bin/sprat/public/publicthreatenedlist.pl?wanted=fauna | Julkaisija=Department of the Environment and Heritage, Australia | Luettu= | Kieli= {{en}}}}</ref> Australian kaikki eläinlajit on listattu, mikä on avainaskel Australian eläimistön ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Liittovaltion hallitus perusti 1973 [[Australian Biological Resources Study]]n (ABRS), joka koordinoi eläimistön ja kasvillisuuden taksonomioiden, tunnistamisen, luokittelun ja levinneisyyden tutkimista. ABRS ylläpitää ilmaista verkkotietokantaa, joka luetteloi suuren osa Australian eläimistä ja kasveista.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/biodiversity/abrs | Nimeke = Australian Biological Resources Study (ABRS) | Julkaisu = Environment.gov.au | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = ABRS | Viitattu = 17.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Australia on [[kansainvälinen valaanpyyntikomissio|kansainvälisen valaanpyyntikomission]] (IWC) jäsen ja vastustaa voimakkaasti kaupallista valaanpyyntiä – kaikki [[Valaat|valaslajit]] (''Cetacea'') ovat suojeltuja Australian vesillä.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.environment.gov.au/coasts/species/cetaceans/international.html | Nimeke = International protection of whales | Julkaisu = Environment.gov.au | Ajankohta = | Julkaisija = Department of the Environment, Water, Heritage and the Arts, Australia | Viitattu = 17.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref> Australia on myös allekirjoittanut [[CITES]] -sopimuksen ja rajoittaa kaikkien uhanalaisten lajien maastavientiä.<ref name="cites">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cites.org/eng/disc/parties/alphabet.shtml | Nimeke = List of Contracting Parties | Tekijä = CITES | Julkaisu = Cites.org | Julkaisija = | Viitattu = 17.7.2008 | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Jokaiseen osavaltioon ja territorioon on perustettu [[Australian suojelualueet|suojelualueita]] suojelemaan ja säilyttämään maan ainutlaatuista ekosysteemiä. Näihin alueisiin kuuluu kansallispuistoja ja muita reservejä, kuten myös 64 suota, jotka on rekisteröity [[Ramsarin sopimus|Ramsarin sopimukseen]] ja [[maailmanperintöluettelo]]on. Vuonna 2002 10,8&nbsp;% (774&nbsp;619,51 km²) Australian kokonaispinta-alasta oli suojeltua aluetta.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=Summary of Terrestrial Protected Areas in Australia by Type | Ajankohta=2002 | Osoite=http://www.environment.gov.au/parks/nrs/science/capad/2002/index.html | Julkaisija=Department of the Environment and Heritage, Australia | Luettu= | Kieli= {{en}}}}</ref> Merien monimuotoisuuden säilyttämiseksi myös useille merialueille on perustettu suojelualueita: nämä alueet peittivät vuonna 2002 7&nbsp;% (646&nbsp;000 km²) Australian aluevesistä.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= | Nimeke=About the National Representative System of Marine Protected Areas (NRSMPA) | Ajankohta=2002 | Osoite=http://www.environment.gov.au/coasts/mpa/nrsmpa/index.html#status | Julkaisija=Department of the Environment and Heritage, Australia | Luettu= | Kieli= {{en}}}}</ref> [[Iso Valliriuttavalliriutta|Isoa Valliriuttaavalliriuttaa]] ylläpitää osavaltio- ja territoriolainsäädännön alainen Grand Barrier Reef Marine Park Authority. Jotkin Australian kalavesistä on jo ylikalastettuja,<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Newton, G and Boshier, J, eds. | Nimike=Coasts and Oceans Theme Report, Australia State of the Environment Report 2001 | Sivu = | Selite= | Julkaisija= CSIRO Publishing on behalf of the Department of the Environment and Heritage, Canberra | www = http://www.deh.gov.au/soe/2001/coasts/pubs/coasts.pdf | Tiedostomuoto = pdf | Vuosi=2001 | Tunniste=ISBN 0-643-06749-3 }}</ref> ja useille merieläinlajeille on määritelty kalastuskiintiöt.
 
== Lähteet ==