Ero sivun ”Baltasar Garzón” versioiden välillä

Huhtikuussa 2010 Garzón joutui itse syytteeseen toimivallan ylityksestä. Syytteen mukaan hän on vailla toimivaltaa käynnistänyt tutkinnan Espanjan sisällissodan aikaisista rikoksista. Taustalla on Espanjan demokratisoitumisen yhteydessä tehty päätös yleisestä armahduksesta, jonka katsotaan estävän rikostutkinnan ja syytetoimet [[Francisco Franco]]n aikaisista tapahtumista.<ref>Helsingin Sanomat 15.4.2010.</ref> Oikeudenkäynti alkoi vuoden 2012 alussa. Viralliset syyttäjät eivät yhtyneet syytteeseen, jonka Francoa kannattava oikeistolainen yhdistys nosti. Espanjan korkein oikeus on kuitenkin ottanut yksityisen syytteen käsittelyyn. Syyte koskee armahduslain rikkomista: vuonna 1977 Espanjassa säädettiin laki, jolla armahdetiin kaikki Francon aikaiset vallanpitäjät diktatuurin aikaisista rikoksista. Garzón katsoi lain rikkovan [[universaaliperiaate]]tta, jonka mukaan ihmisoikeusrikokset ovat rangaistavia, vaikka ne kansallisesti olisivat armahdettu tai muuten rankaisemattomia.<ref>[http://areena.yle.fi/audio/1328198959242 YLE radio Maailmanpolitiikan arkipäivää 2.2.2012]</ref> Samaan aikaan Garzónia syytetään myös toimivallan ylityksestä kun hän oli määrännyt eräiden rikoksesta epäilemiensä asianajajien puhelimet kuunneltaviksi. Tämä syyte ratkaistiin ensimmäisenä ja Garzón todettiin syylliseksi. Espanjan korkein oikeus määräsi 9. helmikuuta 2012 Garzónin 11 vuodeksi syrjään tehtävistään.<ref>[http://www.hs.fi/ulkomaat/Tuomio+p%C3%A4%C3%A4tti+kuuluisan+ihmisoikeustuomari+Garzonin+uran/a1305555349439 Helsingin Sanomat, HS.fi 10. helmikuuta 2012]</ref>