Ero sivun ”Gobi” versioiden välillä

kylmien vyöhykkeiden ja kuivien alueiden kasvien piirteitä<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100">Haggett 1997, "Maailma tänään osa 14", s 100</ref>. Tämä näkyy varsinkin LuounaisLounais-Gobin Trans-altainAltain kasveissa<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Gobin kasvillisuutta luonnehtii tieteennisentieteennäisen luokittelun Amaranthaceae, [[Chenopodiaceae]] (savikat, 41 lajia), [[Euphorbiaceae]], [[Molluginaceae]], [[Poaceae]] (heinämäiset ruohot, 25 lajia), [[Polygonaceae]], Portulacaceae ja Zygophyllaceae ja Calligonum.

kitaan lähellä. muitaMuita kasveja ovat ArtemisiaArtemista, Allium, Ephedra, Aristida, Stipa, Calamagrostis, Trisetum, Elymus, [[Juniperus]], Kochia, Populus i Ulmus.<ref> (Bedunah & Schmidt, 2000){{lähde tarkemmin}}</ref>.

Lounais-Gobi on hiekka-aavikkoa, jossa kasvaa sklerofyyttejä ja sukkulentteja. Gobin sklerofyytit ovat joko ruohoja tai puumaisia kasveja. Gobissa kasvaa villiä raparperiä, rautayrttejä, kurjenherneitä, mykerökukkaiskasveja ja marunaa<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Heinäkasveista kasvaa mm. ''Stipa gobica''a<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Gobin [[sukkulentit]] eli mehikasvit käyttävät joko CAM-aineenvaihduntaa tai [[C4-fotosynteesi]]ä. C4:ää käyttää 45&nbsp;% kasveista ja 10% Poacea-kasveista. [[CAM-aineenvaihdunta]]a käyttävät mm. [[tamariski]]n sukuinen ''Reaumuria soongorica''. Erittäin hyvin kuivuuteen sopeutuneilla kasveilla on C4-yhteyttäminen. Gobin C4-kasveja ovat mm. heinäkasvi ''Cleistogenes songorica'', saxaulsaksaul-piikkipensas ''HaloxyonHaloxylon ammodendron''<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Gobissa kasvaa tyypillisesti myös muun muassa suolayrttejä ja savikkaa<ref name="Gaggett_1997_MT_14_100"/>. Hiekkaisilla Gobin alueilla kasvaa valkoista pienilehtistä saksaulpuuta[[saksaulpuu]]ta ''HaloxyonHaloxylon persicum'' ja suolaisilla mailla ''HaloxyonHaloxylon aphyllum''ia, jolla ei ole lehtiä lainkaan<ref name="GEO_1_autiomaa_269">GEO 1, GEO - Maantiedon suuri tietosanakirja osa 1 aakkoset - Botswana, Weilin+Göös 1981, Päätoim. Veikko Okko, Hollantilainen päätoimittaja Wouter Tims, ISBN 951-35-1915-5, koko teos ISBN 951-35-1914-7, artikkeli Autiomaa, s 269</ref>.