Ero sivun ”Juudaksenpuu” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎Lähteet: {{Viitteet|sarakkeet}}
p kh + w
Rivi 19:
}}
 
'''Juudaksenpuu''' (''Cercis siliquastrum'') on [[VälimeriHernekasvit|Välimereltähernekasvien]] heimoon ja [[Länsi-AasiaJuudaksenpuut|juudaksenpuiden]]sta kotoisinsukuun olevakuuluva [[kesävihanta]] [[puu]], joka kuuluuon peräisin [[JuudaksenpuutVälimeri|juudaksenpuidenVälimeren]] sukuunalueelta ja [[Hernekasvit|hernekasvienLänsi-Aasia]] heimoonsta. Se on suosittu koristekasvi runsaan, kauniin punaisen kukintansa ansiosta.<ref name="nhm1" /> Vanhan uskomuksen mukaan [[Juudas Iskariot]] hirttäytyi juudaksenpuuhun ja antoi sille siten nimensä.<ref name="nhm2">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.nhm.ac.uk/nature-online/species-of-the-day/evolution/cercis-siliquastrum/index.html | Nimeke =''Cercis siliquastrum'' (Judas tree) | Julkaisu =Species of the Day | Julkaisupaikka =London | Julkaisija =Natural History Museum | Viitattu =31.12.2011 | Kieli ={{en}}}}</ref>
 
== Ulkonäkö ja koko ==
Rivi 27:
Kuluvan vuoden kasvainranka on kalju ja sitä täplittävät huomaamattomat korkkihuokoset; se on nuorena tummanpunaruskea mutta muuttuu vähitellen harmaaksi. Kapean kartiomaiset ja tummanpunaiset [[Silmu|talvisilmut]] ovat 3–5 millimetrin mittaisia ja sijaitsevat aivan lehtiruodin tyvessä. [[Lehti (kasvitiede)|Lehdet]] sijaitsevat varrella kierteisesti ja niissä on 5 senttimetrin mittainen ja kellanvihreä, tyvestä tummanpunaruskea lehtiruoti. [[Lehtilapa]] on 6–10 senttimetriä pitkä, 10–12 senttimetriä leveä, munuaismainen tai leveän vastaherttainen ja ehytlaitainen tai aavistuksen aaltolaitainen. Sen pinta on kalju ja aluksi väritään punaruskea mutta muuttuu vähitellen himmeän harmaanvihreäksi ja alta vahapintaiseksi.<ref name="nhm3" />
 
Juudaksenpuu kukkii maalis–toukokuussa ennen lehtien puhkeamista – levinneisyysalueensa joissain osissa myös toisen kerran loka–marraskuussa, jolloin kukat jäävät lehtien kätköön. Kaksineuvoiset [[Kukka|kukat]] puhkeavat vanhoihin oksiin ja runkoon ja muodostavat 3–6 kukan terttuja. Yksittäisen kukan läpimitta on 1,5–2 senttimetriä, ja siihen kuuluu 5 purppuranpunaista verhiönlehteä ja 5 vaalean- tai purppuranpunaista terälehteä. Kukissa on runsaasti [[Mesi|mettä]], minkä vuoksi ne houkuttelevat [[Mehiläiset|mehiläisiä]] ja joitakin lintulajeja, kuten [[Medestäjät|medestäjiä]]. Hedelmä on litteä, 7–15 senttimetrin pituinen [[palko]], joka on raakana purppuranvihreä ja kypsänä ruskea. Palot pysyvät puussa pitkälle talveen ja aukeavat vasta maahan pudottuaan. Niiden sisälle kätkeytyy 8–12 litteää, ruskeaa siementä, jotka itävät helposti.<ref name="nhm3" /><ref name="wildflower" />
 
== Levinneisyys ==
Rivi 39:
 
== Käyttö ==
[[Tiedosto:Cercis Siliquastrum.JPG|thumb|240px|Syksyllä juudaksenpuun oksista roikkuu runsaasti ruskeita palkohedelmiä.]]
Suvun nimi ''Cercis'' tulee kreikan kielen sanasta ''Kerkis'' eli [[sukkula]], jota kreikkalaisen [[Theofrastos|Theofrastoksen]] mukaan juudaksenpuiden litteät palkohedelmät muistuttivat. Juudaksenpuun tieteellinen lajinimi ''siliquastrum'' tulee latinan kielen sanasta ''siliqua'', joka viittaa sen siemenkodan suureen kokoon.<ref name="nhm2" />
 
Yleiskieliselle nimelle on esitetty ainakin kaksi selitystä. [[Ranska]]ssa lajista käytettiin aikaisemmin nimitystä juudeanpuu, sillä se oli hyvin yleinen kasvi [[Juudea]]n kukkuloilla (nykyisen [[Israel]]in ja [[Palestiina]]n alueella). [[William Shakespeare|Shakespearen]] aikoihin mennessä kasvin nimeksi oli kuitenkin jo vakiintunut juudaksenpuu. Nimitys on peräisin vanhasta uskomuksesta, jonka mukaan puulla oli alun perin valkoiset kukat, mutta ne muuttuivat häpeästä punaisiksi, kun Juudas hirttäytyi sen oksanhaaraan kavallettuaan Jeesuksen. Tämän vuoksi puuta pidettiin entisaikoina petoksen symbolina ja siihen suhtauduttiin pelolla ja epäluulolla.<ref name="nhm2" /><ref name="watts">{{Kirjaviite | Tekijä =Donald Watts | Nimeke =Dictionary of Plant Lore | Vuosi =2007 | Sivu =215 | Julkaisija =Academic Press | Tunniste =ISBN 978-0080546025}}</ref>
 
Juudaksenpuuta on jo pitkään kasvatettu koristepuuna luonnollisella levinneisyysalueellaan ja kauempanakin – esimerkiksi [[Britteinsaaret|Britteinsaarille]] se tuotiin jo ennen 1600-lukua. Lisäksi siitä valmistetaan [[Viilu|puuviilua]], sillä sen puuaines on kauniin väristä, hienosyistä ja kovaa.<ref name="nhm2" />
 
== Kasvitaudit ja -tuholaiset ==
Juudaksenpuun tavallisimpia tauteja ovat [[punapahkasieni]], [[lakastumistauti]] (''Verticillium dahliae'') ja erilaiset ruostetaudit. Sen yleisimpiä tuholaisia ovat [[kilpikirvat]], [[kääpiökaskaat]], [[sarvikaskaat]] ja [[kempit]].<ref name="nhm4">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.nhm.ac.uk/nature-online/species-of-the-day/evolution/cercis-siliquastrum/associations/index.html | Nimeke =''Cercis siliquastrum'' (Judas tree): Associated species and diseases | Julkaisu =Species of the Day | Julkaisupaikka =London | Julkaisija =Natural History Museum | Viitattu =31.12.2011 | Kieli ={{en}}}}</ref>
 
== Nimen etymologia ==
[[Tiedosto:Cercis Siliquastrum.JPG|thumb|240px|Syksyllä juudaksenpuun oksista roikkuu runsaasti ruskeita palkohedelmiä.]]
Suvun nimi ''Cercis'' tulee kreikan kielen sanasta ''Kerkis'' eli [[sukkula]], jota kreikkalaisen [[Theofrastos|Theofrastoksen]] mukaan juudaksenpuiden litteät palkohedelmät muistuttivat. Juudaksenpuun tieteellinen lajinimi ''siliquastrum'' tulee latinan kielen sanasta ''siliqua'', joka viittaa sen siemenkodan suureen kokoon.<ref name="nhm2" />
 
Yleiskieliselle nimelle on esitetty ainakin kaksi selitystä. [[Ranska]]ssa lajista käytettiin aikaisemmin nimitystä juudeanpuu, sillä se oli hyvin yleinen kasvi [[Juudea]]n kukkuloilla (nykyisen [[Israel]]in ja [[Palestiina]]n alueella). [[William Shakespeare|Shakespearen]] aikoihin mennessä kasvin nimeksi oli kuitenkin jo vakiintunut juudaksenpuu. Nimitys on peräisin vanhasta uskomuksesta, jonka mukaan puulla oli alun perin valkoiset kukat, mutta ne muuttuivat häpeästä punaisiksi, kun Juudas hirttäytyi sen oksanhaaraan kavallettuaan Jeesuksen. Tämän vuoksi puuta pidettiin entisaikoina petoksen symbolina ja siihen suhtauduttiin pelolla ja epäluulolla.<ref name="nhm2" /><ref name="watts">{{Kirjaviite | Tekijä =Donald Watts | Nimeke =Dictionary of Plant Lore | Vuosi =2007 | Sivu =215 | Julkaisija =Academic Press | Tunniste =ISBN 978-0080546025}}</ref>
 
== Lähteet ==