Ero sivun ”Kullervon sotaanlähtö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 11:
Kullervon sotaanlähdön kuvaidean syntyi Sääksmäellä vuonna 1894. Sen innoittajina oli Elias Lönnrotin Kalevala-eepos sekä Daniel Europaeuksen kokoama ja mm. Kaarlo Slöörin täydentämä Kullervo-tarusto, jotka julkaistiin Elias Lönnrotin luvalla nimellä Kullervo runot vuonna 1882. Gallen sommitteli vuosina 1894-1900 useita luonnoksia tuohitorveen puhaltavasta Kullervosta ratsun selässä. Niiden perustana ovat Kalevalan 36. runo(säkeet 155-162):
{{palsta alku}}
:Kullervo,Kalervon poika,
:
:Läksi soitellen sotahan,
:Iloitellen tappalohon, Kulahutti kulossa.<ref name="JGKS 282">Gallen-kallela-Sire´n, J:Minä palaan jalanjäljilleni - Akseli Gallen-Kallelan elämä ja taide,2002,sivu282.</ref>▼
:Iloitellen tappalohon,
{{palstanvaihto}}
:Soitti suolla,soitti maalla,
:Kajahutti kankahalla,
:Rojahutti rohokossa,
▲:
{{palsta loppu}}
Gallenin koulutoveri maisteri Otto Donner nuorempi (1871-1932) tilasi ja rahoitti freskon tarkoituksenaan lahjoittaa se Helsingin Keisarillisen Aleksantern-Yliopiston ylioppilaskunnalle. Hän oli nähnyt aikaisemmin Gallenin luonnoksia aiheesta Gallenin ateljeessa.<ref name="JGKS 282"/>
| |||