Ero sivun ”Yöpakkaset” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Eiköhän tässäkin kannata mainita se päämerkitys.
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 5:
==Taustaa==
 
Kriisi sai alkunsa elokuussa 1958 kun vastanimitetty [[Fagerholmin III hallitus]] ei saanut Neuvostoliiton hyväksyntää.<ref>Ahti Karjalainen - Jukka Tarkka: ''Presidentin ministeri - Ahti Karjalaisen ura Urho Kekkosen Suomessa''. Otava 1989 ISBN 951-1-08892-0, yöpakkaskriisistä ss. 63-77.</ref> Neuvostoliittoa ärsytti etenkin se, että hallitukseen tulivat [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|sosialidemokraattien]] oikeaa laitaa eli ns. asevelisiipeä edustaneet [[Väinö Leskinen]] ja [[Olavi Lindblom]] Neuvostoliiton sotasyylliseksi leimaaman SDP:n puheenjohtajan [[Väinö Tanner]]in myötävaikutuksella. Lisäksi Moskova yhdisti [[kokoomus]]laisen maatalousministerin [[Niilo Kosola]]n nimen hänen isäänsä, 1930-luvun [[Lapuan liike|Lapuan liikkeen]] johtajaan [[Vihtori Kosola]]an. <ref> K.-A. Fagerholm: ''Puhemiehen ääni'', s. 316. Suomentanut Maija-Liisa Heini. Helsinki: Tammi, 1977.</ref> [[Suomen Kansan Demokraattinen Liitto]] oli ollut [[Eduskuntavaalit 1958|eduskuntavaalien]] suurin voittaja, mutta puoluetta ei tästä huolimatta otettu hallitukseen.
 
Hallitusneuvotteluissa keskeisesti mukana ollut [[Maalaisliitto|Maalaisliiton]] [[Johannes Virolainen]], josta tuli uuden hallituksen [[ulkoministeri]], yritti vielä viime hetkellä vedota Väinö Tanneriin, jotta Väinö Leskistä ei otettaisi mukaan hallitukseen, mihin Tanner murahti: ''"Mitäs Te nuori mies puhutte, nythän muodostetaan Suomen eikä Neuvostoliiton hallitusta."'' Presidentti [[Urho Kekkonen]] oli jo etukäteen varoittanut Virolaista menemästä samaan hallitukseen Leskisen kanssa. Nimitettyään hallituksen [[29. elokuuta]] Kekkonen lausui kuuluisat sanansa: ''"Tämä oli huonoin puhe, minkä olen koskaan pitänyt, mutta eipä ollut itse kirjoittamani."''