Ero sivun ”Traidenis” versioiden välillä

40 merkkiä lisätty ,  9 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
p
==Vallassa==
[[kuva:Piliakalniai.jpg|250px|thumb|vasen|Kernaven mäkilinnat toimivat Traideniksen tukikohtana.]]
[[Kernave]]n ruhtinaana toiminut Traidenis nousi Liettuan suuriruhtinaaksi syrjäyttämällä [[Vaišvilkas]]in jälkeen valtaan nouseen [[galitsia]]laisen ruhtinaan [[Švarno]]n.<ref name="Kallio 2009, s. 41">Kallio 2009, s. 41.</ref>
[[Kernave]]n ruhtinaana toiminut Traidenis nousi Liettuan suuriruhtinaaksi syrjäyttämällä [[Vaišvilkas]]in jälkeen valtaan nouseen [[galitsia]]laisen ruhtinaan [[Švarno]]n.<ref name="Kallio 2009, s. 41">Kallio 2009, s. 41</ref> Traidenis teki talvella 1270 sotaretken [[Liivinmaa]]lle, ja he marssivat [[Saarenmaa]]lle saakka. Paluumatkalla 9. helmikuuta he kohtasivat Liivinmaan ritariston ja tanskalaiset [[Karuse]]n lähellä merenjäällä. Liettualaiset voittivat ja ritariston mestari [[Otto von Lutterberg]] kaatui taistelussa. Oton seuraaja [[Andreas von Westfalen]] joutui niin ikään Traideniksen surmaamaksi. Liivinmaalaiset hyökkäsivät vuonna 1272 [[Semgallia]]an, jonne he perustivat [[Väinänlinna]]n seuraavana vuonna. Traidenis hyökkäsi linnaa vastaan, mutta liettualaiset joutuivat paikalle tuomistaan katapulteista huolimatta luopumaan sen valloituksesta vuonna 1278.<ref name="Kallio 2009, s. 42">Kallio 2009, s. 42</ref> Traidenis soti vuodesta 1274 vuoteen 1276 myös [[Kultainen orda|Kultaisen ordan]] mongolien tukemaa [[Galitsian ja Volynian ruhtinaskunta|Galitsia-Volynian]] vastaan. Traideniksen onnistui kuitenkin vahvistamaan asemiaan Mustassa Rusissa, ja liettualaiset ottivat haltuunsa [[Novgorodok]]in, [[Grodno]]n ja [[Slonim]]in.<ref name="Kallio 2009, s. 41"/> Traidenis teki ryöstöretkiä Puolan alueelle. Hän jätti kuitenkin rauhaan [[Masovia]]n, johon Traidenis oli luonut suhteet naittamalla tyttärensä Gaudemundan Masovian ruhtinas [[Boleslav II|Boleslav II:lle]].<ref name="Kallio 2009, s. 42" />
 
Traidenis teki talvella 1270 sotaretken [[Liivinmaa]]lle, ja he marssivat [[Saarenmaa]]lle saakka. Paluumatkalla 9. helmikuuta he kohtasivat Liivinmaan ritariston ja tanskalaiset [[Karuse]]n lähellä merenjäällä. Liettualaiset voittivat ja ritariston mestari [[Otto von Lutterberg]] kaatui taistelussa. Oton seuraaja [[Andreas von Westfalen]] joutui niin ikään Traideniksen surmaamaksi.<ref name="Kallio 2009, s. 42">Kallio 2009, s. 42.</ref>
 
Liivinmaalaiset hyökkäsivät vuonna 1272 [[Semgallia]]an, jonne he perustivat [[Väinänlinna]]n seuraavana vuonna. Traidenis hyökkäsi linnaa vastaan, mutta liettualaiset joutuivat paikalle tuomistaan katapulteista huolimatta luopumaan sen valloituksesta vuonna 1278.<ref name="Kallio 2009, s. 42"/>
 
Traidenis soti vuodesta 1274 vuoteen 1276 myös [[Kultainen orda|Kultaisen ordan]] mongolien tukemaa [[Galitsian ja Volynian ruhtinaskunta|Galitsia-Volynian]] vastaan. Traideniksen onnistui kuitenkin vahvistamaan asemiaan Mustassa Rusissa, ja liettualaiset ottivat haltuunsa [[Novgorodok]]in, [[Grodno]]n ja [[Slonim]]in.<ref name="Kallio 2009, s. 41"/> Traidenis teki ryöstöretkiä Puolan alueelle. Hän jätti kuitenkin rauhaan [[Masovia]]n, johon Traidenis oli luonut suhteet naittamalla tyttärensä Gaudemundan Masovian ruhtinas [[Boleslav II|Boleslav II:lle]].<ref name="Kallio 2009, s. 42" />
 
==Valtakauden loppu==