Ero sivun ”Kilpisjärven biologinen asema” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
p fix |
||
Rivi 1:
[[Kuva:Kilpisjärven biologinen asema.jpg|thumb|250px|Kilpisjärven biologinen asema, takana Saana]]
{{coord|69|02.6|N|20|48.2|E|type:landmark_region:FI-LL|display=title}}
'''Kilpisjärven biologinen asema''' on [[Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta| Helsingin yliopiston bio- ja ympäristötieteellisen tiedekunnan]] kenttätutkimusasema [[Käsivarren Lappi|Käsivarren Lapissa]], [[Enontekiö]]llä, [[Kilpisjärvi|Kilpisjärvellä]], [[Kilpisjärvi (järvi)|Kilpisjärven]] rannalla. Se on perustettu vuonna [[1964]] ja laajennusosa vihittiin käyttöön vuonna 2003. Se sijaitsee arktis-alpiinista tutkimusta ajatellen erinomaisella paikalla suurtuntureiden vieressä.
== Alueen luonto ==
Alue on kylmintä ja korkeinta aluetta Suomessa. Vuoden keskilämpötila on –2,3°C. Monet alueen tunturit kohoavat yli 1000 metrin korkeuteen, kuten [[Saana (tunturi)|Saana]] (1029 m) ja [[Halti]] (1324 m). Lumi sulaa myöhään ja Kilpisjärvi on jäässä pitkälle kesäkuuhun saakka. Kasvillisuus on puutonta [[tunturipaljakka]]a tai [[tunturikoivu|tunturikoivikkoa]]. Havupuut eivät menesty alueella. Lajistossa ovat edustettuina [[Arktis-alpiininen laji|arktis-alpiiniset lajit]]. Alueella esiintyy monia tunturikasveja, [[hyönteiset|hyönteisiä]] ja [[perhoset|perhosia]], joita ei muualta Suomesta
Vain Käsivarressa kasvavia [[putkilokasvit|putkilokasvilajeja]] tai alalajeja on 39, kuten esimerkiksi [[jääleinikki]], [[tunturinätä]], [[pahta-ailakki]], [[tunturikynsimö]], [[liekovarpio]], [[kiirunankello]] ja [[tunturiorho]]. Monet tunturikasvit ovat kalkinsuosijoita ja esiintyvät vain alueen kalkkipitoisilla tuntureilla.
Rivi 18 ⟶ 19:
Asemalla on tutkittu muun muassa pikkunisäkkäitä ja tehty kasvi-, maaperä- ja vesistötutkimusta. Aseman pitkäaikaiset seurantatutkimukset ovat kansainvälisestikin arvokkaita. Niitä on tehty muun muassa koivun siemensadosta, kasvien kukinnasta ja hedelmien tuotannosta. Aseman viereistä Saanatunturia ja [[Mallan luonnonpuisto]]a on myös tutkittu.
[[Tunturisopuli]]en ja [[pikkujyrsijät|pikkujyrsijöiden]] kannanvaihteluista on tehty monivuotisia tutkimuksia keskeytyksettä professori [[Olavi Kalela]]n aloittamana vuodesta 1946, joissa on pyritty selvittämään niiden runsaiden kannanvaihteluiden syitä. Pikkujyrsijöitä on asemalla tutkinut myös [[Asko Kaikusalo]]. [[Kololintu]]jen pönttötutkimuksia on tehty aseman ympäristöön ripustetuissa pöntöissä. Muun muassa [[kirjosieppo]], joka ei ole alun perin kuulunut alueen lajistoon, on saatu pesimään runsaana alueen tunturikoivikoissa.
Muita tutkimuskohteita ovat olleet muun muassa tunturiluonnon kulutuskestävyys, lumipeitteen vaikutus kasvillisuustyyppeihin sekä ilmaston lämpenemisen vaikutus pohjoisiin kasveihin. Uusinta tutkimusta on SCANNET-projektin fenologiakamera, joka ottaa päivittäin ympäri vuoden digikuvia aseman katolta. Kuvilla pystytään seuraamaan fenologisia eli vuodenaikaisia ja -välisiä vaihteluita maisemassa. [[Ilmatieteen laitos|Ilmatieteen laitoksen]] Kilpisjärven [[sääasema]] sijaitsee myös asemalla. ▼
▲Uusinta tutkimusta on SCANNET-projektin fenologiakamera, joka ottaa päivittäin ympäri vuoden digikuvia aseman katolta. Kuvilla pystytään seuraamaan fenologisia eli vuodenaikaisia ja -välisiä vaihteluita maisemassa. [[Ilmatieteen laitos|Ilmatieteen laitoksen]] Kilpisjärven [[sääasema]] sijaitsee myös asemalla.
== Aseman osallistuminen yhteistutkimuksiin ==
Rivi 33 ⟶ 30:
== Julkaisut ==
* Asemalla tehdystä tutkimuksesta on julkaistu 33 [[väitöskirja]]a ja yhteensä 722 julkaisua.
* ''Kilpisjärvi Notes'' -vuosikirja.
| |||