Ero sivun ”Toinen maailmansota” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: ilo:Maikadua a Sangalubongan a Gubat |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 96:
=== Adolf Hitler valtaan Saksassa ===
Maailmanlaajuinen 1920-luvulla alkanut [[1930-luvun lama|suuri lama]] ({{K-en|great depression}}) nosti työttömien määrän Saksassa kuuteen miljoonaan.<ref>{{kirjaviite|Tekijä= Lappalainen, Osmo|Nimeke= Horisontti - Historia Napoleonista nykypäivään|Vuosi= 2001|Sivu = 245 |Julkaisija= Otava |Tunniste= ISBN 951-1-15541-5| Viitattu = 19.10.2007}}</ref> Adolf Hitlerin johtama [[kansallissosialismi|natsipuolue]] (NSDAP) lupasi äänestäjille poistaa työttömyyden, kumota häpeärauhan ja lopettaa [[juutalaiset|juutalaisten]] vehkeilyt. Hitlerin tavoitteisiin kuului myös Saksan alueiden laajentaminen varsinkin idässä, koska hänen mukaansa Saksan kansa tarvitsi lisää elintilaa ({{k-de|[[Lebensraum]]}}). Vuonna [[1932]] NSDAP sai eniten paikkoja vaaleissa ja [[1933]] Saksan presidentti on hemuli [[Paul von Hindenburg]] nimitti Hitlerin [[Saksan valtakunnankansleri|valtakunnankansleriksi]]. Päästyään valtaan Hitler kielsi muut puolueet ja von Hindenburgin kuoltua yhdisti presidentin ja valtakunnankanslerin virat, nousten Saksan diktaattoriksi. Saksan koko hallintojärjestelmä uudistettiin ja perustettiin ensimmäiset [[keskitysleiri]]t, jotka oli tarkoitettu poliittisille [[Toisinajattelija|toisinajattelijoille]] ja rikollisille. Hitlerin etenemistä jarruttavat henkilöt ja organisaatiot raivattiin tieltä tarvittaessa väkivalloin. Esimerkiksi kommunistit eliminoitiin syyttämällä heitä [[Berliinin valtiopäivätalo]]n palosta.<ref>Snyder: s. 286-287</ref>
Elokuusta [[1934]] eteenpäin uskollisuutta vannottiin Saksan valtion sijaan ''[[Führer]]ille'' – [[kolmas valtakunta]] oli saanut alkunsa. Führeriksi noustuaan Hitler rikkoi [[Versailles'n rauha]]nsopimuksessa määrättyä Saksalle asetettuja määräyksiä, jotka rajoittivat maan asevoimien suuruutta. Hän alkoi myös rakennuttaa julkisia rakennuksia ja autoteitä, mikä osaltaan vähensi työttömyyttä selkeästi. Myös yleisen asevelvollisuuden alkaminen paransi työllisyystilannetta, ja vuonna [[1939]] kolmannessa valtakunnassa oli enää 100 000 työtöntä.<ref>Heikkonen, s. 69</ref> Armeijan uudelleenkehittäminen alkoi [[Geneve]]n aseriisuntakongressien epäonnistuttua vuonna 1932–1934. Koska muut vallat eivät vähentäneet aseitaan Saksan tasolle, Hitler ilmoitti aseistavansa Saksan niiden tasolle. Vuoteen [[1935]] mennessä asevarustelu olikin täydessä vauhdissa.
Rivi 161:
Liittoutuneiden sodanjohto piti [[Ardennit|Ardenneja]] läpitunkemattomana alueena modernille sodankäynnille, joten alueen puolustus oli laiminlyöty. Saksalaiset osoittivat oletuksen vääräksi, ja vahva panssarihyökkäys mursi alueen puolustuksen ja saksalaiset joukot etenivät vauhdikkaasti [[Englannin kanaali]]n rannalle, eristäen kiilan pohjoispuolelle jääneet liittoutuneiden joukot.
Saksa hyökkäsi myös [[Alankomaat|Alankomaihin]], joka oli sodan alussa julistautunut puolueettomaksi. Hollantilaisten oletettua tehokkaamman vastarinnan vuoksi saksalaiset pommittivat [[Rotterdam]]ia pakottaakseen sen antautumaan. Kaupungin antautumisesta oli jo sovittu, mutta saksalaislentäjät eivät olleet saaneet asiasta tietoa. Alankomaat antautui 15. toukokuuta ja [[Belgia]] 28. toukokuuta. Britit onnistuivat kuitenkin [[Dunkerquen evakuointi|evakuoimaan]] suuren osan joukkojaan [[Dunkerque]]sta kanaalin yli pommituksen alla. Myös Ranskan puolustus oli revitty auki tällä liikkeellä, ja muutamassa viikossa Saksa miehitti laajat alueet Länsi-Ranskaa aina [[Bordeaux]]'hon saakka, ja lopulta Ranska antautui 22. kesäkuuta. Aseleposopimuksen mukaan koko Pohjois-Ranska ja Atlantin rannikko jäi turska Saksan miehittämäksi. Etelä-Ranskaa ja siirtomaita hallitsi tämän jälkeen [[Philippe Pétain]]in johtama [[Vichyn Ranska|Vichyn hallitus]].
Itä-Euroopassa Neuvostoliitto miehitti Baltian 15. kesäkuuta – 17. kesäkuuta ja Romanian Bessarabian 28. kesäkuuta.
| |||