Ero sivun ”Uruk-kausi” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
viitteiden muotoa
osa viitteistä siististi yhteen
Rivi 15:
[[Dreija]] eli nopea [[savenvalaja]]n pyörä kehittyi viimeistään kauden alussa hitaasta savenvalajan pyörästä. Dreija oli käytössä viimeistään 3500 eaa. ja pyörä 3250 eaa.<ref>Valitut Palat, Ihmisen värikkäät vaiheet</ref>
 
Kupari yleistyi kaudella huomattavasti ja sitä tuotiin koostumuksesta päätellen Omanista eli Makanista<ref>Armas Salonen, Kaksoisvirranmaa1945, sivus. 277</ref>.
 
== Papiston suuri valta ==
 
Papiston mahti oli huipussaan ja se ehkä yksin ohjasi koko maata pappiskuninkaan ja vanhempien neuvoston johdolla. Temppeli jakoi maata köyhille ja oli monopolistinen maan omistaja. Vallitsi eräänlainen temppelisosialismi.<ref>Armas Salonen, Sumeri ja sen henkinen perintö.1962</ref>
 
Yhteiskunta jakautui kolmeen pääluokkaa, aatelistoon, tavalliseen kansaan ja orjiin, joita hankittiin yleensä vuoristoisista maista ryöstämällä vangiksi. Ylimystössä oli pappeja, hallinnon virkamiehiä ja suurkauppiaita, jotka omistivat suurimman osan maasta. Tavalliset ihmiset omistivat puutarhapalstan verran.<ref name="UNM">[http://www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm Development of Southern Mesopotamian Economic Structure] University New Mexico 2000</ref>
 
Maanviljelijät ja käsityöläiset työskentelivät temppelin alaisuudessa jumalan hyväksi. Temppeli tuotti, varastoi ja jakeli lähes kaikki hyödykkeet. Temppeli rakennutti kastelukanavia, rakennutti temppeleitä ja hallintorakennuksia, valvoi maataloutta ja piti yllä kauppaa, joka ulottui kaukaisiin maihin. Käsityöläiset työskentelivät temppelin alaisissa metallipajoissa, keramiikkapajoissa ja tekstiilitehtaissa.<ref>http: name="UNM"//www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm</ref>
 
Temppeli antoi tavalliselle kansalle talon, puutarhan, vaatteet, työkalut ja ylläpidon. Ihmisillä oli monenlaisia ammatteja, oli paimenia, ohraa ja vehnää sekä seesamia viljeleviä maanviljelijöitä, taateleita kasvattavia puutarhureja, kalastajia, käsityöläisiä, jotka tekivät vaatteita, työkaluja ja aseita. Oli sotilaita jne.
 
Korkeimmalla hierarkiassa olivat kirjurit ja varsinaiset jumalanpalveluksen tekijät, joiden huipulla oli pappiskuningas ''en'' tai ''ensi''.
<ref>Herbert Michaelis, Ihmisen tarina, Suuri maailmanhistoria osa 1, Kirjayhtymä 1971, Etu-Aasian osio Varhaiset korkeakulttuurit, Sumerien vuosituhat, muinaissumerilainen kausi, s. 295.</ref> Huolimatta temppelin vallasta oli suuria yksityisiä maatiloja, muutaman perheen pitämiä "kartanoita", periytyneenä Samarra- ja Ubaid-ajalta. Useat suvut olivat yhdistyneet yhden kontrolloivan, voimakkaan suvun valtaan. Jonkin verran oli yksityisiä käsityöläisiä, jotka myivät tuotteitaan tavalliselle kansalle, ja myös temppelin käsityöläiset myivät tuotteitaan ihmisille.<ref>http: name="UNM"//www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm</ref>
 
== Voimakas kaupungistuminen ==
 
Uruk-kaudella kaupungistunut yhteiskunta syntyi laajalla alueella Mesopotamiassa. Syntyi kerrostunut yhteiskunta.<ref>http: name="UNM"//www.unm.edu/~gbawden/328-econ/328-econ.htm</ref>
 
Ilmastio kuivui älkkiä noin 3800 eaa<ref>Fagan 2008, s 219</ref>, mikä suosi kasteluviljelyä ja kaupungistumista. Pienet keskukset eivät kestäneet niin hyvin kuivuutta kuin suuret<ref>Fagan 2008, s320</ref>.
 
Kaupungit syntyivät ja kasvoivat nopeasti. Asutuskeskuksissa oli ainakin kolme tyyppiä, suuria kaupunkeja, pienempiä pikkukaupunkeja näiden ympärillä, ja näiden ympärillä vielä pieniä kyliä, eli kolme hierarkiatasoa. Ubaid-kaudella oli ollut kaksi, suuret kylät ja pienet kylät. Sylinterisinetti ilmestyi Uruk-kaudella.<ref name="HC">[http://www.historicity.org/?cat=53 The Uruk period] Conversations about history, posteed by Michelle</ref>
 
Myöhäisen Ubaid-kauden asutuskeskukset olivat tasaisesti jakautuneet, ja vain muutaman keskuksen ala oli niinkin suuri kuin 10 ha<ref>Roaf 2009 s. 59</ref>.
 
Myöhäisen Ubaid-kauden asutuskeskukset olivat tasaisesti jakautuneet, ja vain muutaman keskuksen ala oli niinkin suuri kuin 10 ha<ref name="R59">Roaf 2009 s. 59</ref>.
 
Maaseutu näyttää tyhjenneen tänä aikana. Ilmasto kuivui.
Rivi 60 ⟶ 59:
Godin Tepessä [[Kermanšah]]in lähellä Iranissa oli pääosin paikallista perinnettä.
 
Urukin kulttuuri laajeni keskisellä ja myöhäisellä Uruk-kaudella.<ref>http://www.historicity.org/?cat name=53<"HC"/ref> Uruk-kauden lopuilla näyttää jokin laaja keskusvalta hallinneen Mesopotamiaa ja Elamia.
 
Noin 4500–4000 eaa. tai hieman myöhemmin välillä 4000–3500 eaa. kasvoivat Pohjois-[[Mesopotamia]]n kaksi kaupunkia [[Tell Brak]] ja [[Tell Hamoukar]] suuremmiksi kuin Etelä-Mesopotamian keskukset. Tell Brakissa uskotaan eläneen vuonna 4000 eaa. 20000 asukasta. Samoihin aikoihin Uruk oli noussut kaupungiksi Etelä-Mesopotamiassa. Tämä ajoi pohjoisen ja etelän keskukset kilpailuun, jonka eteläinen Uruk voitti noin 3500 eaa. päätellen Hamoukarista löydetyistä runsaista lingon ammuksista.<ref name="TK13">Tieteen kuvalehti, numero 13 vuonna 2007, sivu 36–.</ref>.
 
Lounais-Iranin nykyinen Khuzistan oli Sumerille rinnakkaisen Elamin valtion keskus. Susa A-kaudella kerrostumissa 33–27 kaupungin ala oli 10–15 ha, ehkä 25 ha. 10 metrin korkuinen terassi, jolla oli muutamia rakennuksia. Jonkin tyyppinen savenvalajan pyörä. Kerrostumissa 22-17 tasanne hävisi, merkkejä läntisestä Sumerin vallasta alueella, Susa kasvoi näihin aikoihin noin 3500 eaa. varmasti 25 ha kokoiseksi.
 
Sarjatuotanto kehittyi jo varhain Uruk-kaudella. Akaban lähellä Tel Hujayratissa oli noin 4000–3500 eaa. käsityöteollisuutta, joka valmisti sarjatyönä kupariesineitä.
<ref name="TK13"/>
<ref>Tieteen kuvalehti, numero 13 vuonna 2007, sivu 36-</ref>
 
Mesopotamiassa joskus 4500–4000 eaa. kehittyivät [[dreija]] ja saviastioiden massatuotanto. Alettiin tuottaa suureksi osaksi koristelematonta keramiikkaa. Noin 4000 eaa. tuotettiin viistoreunaista kulhoa suuria määriä Mesopotamiassa ja Khuzistanissa. Näihin aikoihin Tepe Gawrassa rikkaita hautoja, jotka tehty mutatiilistä tai kivestä.
Rivi 74 ⟶ 73:
 
Uruk-kauden ensimmäine jakso 3900-3600 eaa. muistutti myöhäistä Ubaid-vaihetta. Kulttuuri kehittyi tällä kaudella asteittain ubaidilaisesta sumerilaiseksi.
Keramiikaa alettiin tuottaa keskuspaikoissa, esimerkiksi Urukin keramiikkaa on löydetty Eridusta.<ref>|http://bruceowen.com/emciv/341-08s-09-UbaidUruk.pdf Emergence of Civilizations] / Anthro 341: Notes 9 The emergence of civilization in Mesopotamia: ‘Ubaid and Uruk Bruce Owen 2008 </ref>.
The emergence of civilization in Mesopotamia: ‘Ubaid and Uruk
 Copyright Bruce Owen 2008 </ref>.
 
Varhainen Uruk-kausi oli siirtymäkausi, jolloin Ubaidin keramiikka harvinaistui pois. Oli tuhansien asukkaiden keskuskyliä, joita ympäröivät pienemmät kylät, niin kuin Ubaidin kaudella. Sumerit luultavasti saapuivat varhaisella Uruk-kaudella. Noin 3700 eaa. varhaisella Uruk-kaudella syntyi ensimmäinen yli 10000 asukkaan kaupunki.
Rivi 90 ⟶ 87:
=== Keskinen Uruk-kausi ===
 
Temppelit alkoivat kasvaa yhä suuremmiksi<ref>[http://bruceowen.com/emciv/341-08s-09-UbaidUruk.pdf Emergence of Civilizations] / Anthro 341: Notes 9 The emergence of civilization in Mesopotamia: ‘Ubaid and Uruk Copyright Bruce Owen 2008 </ref>. Tämä viittaa temppelin suureen mahtiin. Uruk-kulttuuri levisi Syyriaan ja Etelä-Turkkiin. Keskisellä Uruk-kaudella ilmestyivät viistoreunaiset maljakot, joita oli valmistettu massatuotantona. Nämä olivat uhriastioita.
The emergence of civilization in Mesopotamia: ‘Ubaid and Uruk
 Copyright Bruce Owen 2008 </ref>. Tämä viittaa temppelin suureen mahtiin. Uruk-kulttuuri levisi Syyriaan ja Etelä-Turkkiin. Keskisellä Uruk-kaudella ilmestyivät viistoreunaiset maljakot, joita oli valmistettu massatuotantona. Nämä olivat uhriastioita.
 
[[Sylinterisinetti]] keksittiin keskisellä Uruk-kaudella. Sylinteri- ja leimasinettejä tehtiin paljon.
Rivi 152 ⟶ 147:
 
== Varhainen ja keskinen Uruk-kausi ==
 
 
Varhaisella ja Keskisellä Uruk-kaudella suuria keksuksia ei vielä ollut kuin muutama. 60% asutuskeskuksiat oli pohjoisessa Nippurin ympärillä. Kauden asutuskeskusten kokojakauumaa voidaan yrittää hahmottaa, vaikkei sitä tunneta tarkasti. Suurin kaskus Uruk kattoi 70 ha, ja pohjoisessa oli kaksi paikkaa noin 50 ha, jotka olivat Tell Dlabim ja Tell al-Hayad. Lisäksi kaksi 30 ha paikkaa<ref>Roaf 2009 s. 27</ref>, joista toinne oli kumpu 1172. Pienempiä 4-20 ha paikkoja oli monia, muun muassa Umma , Umm-al Agarib, 202, 1194,1196, Nippur, Abu Salabikh, 678. Näitä keskikokoisa keskuksia oli yhteensä 29 leveysasteen 32 20 eteläpuolella. Pohjoisn paikka oli 678.<ref>Roaf 2009 s. 50</ref>.
Rivi 162 ⟶ 156:
20-40 ha keskuksia kaksi, kumpu 125, kumpu 1172. 4-20 ha keskuksia 35, josta muun muassa Tell Mismar, kumpu 260, 201, Umma, Umm-al Aqarib, , Tell Shmid, 1194, Nippur, Abi Salabakh. Yleine jakauma: keskikokoisa keskuksia melko tiheässä. Pieniä asutuskeskuksia oli noin 90<ref>Roaf 2009 s. 59</ref>.
 
Uruk kasvoi edelleen. Uruk-kaudella Uruk tarvitsi laskujan mukaan 6 km säteisen paltoalan, mutta Jemdet Nasr-kaudella 16 km säteisen alueen . Lopulta Uruk laajeni varhaisdynastisella kaudella kattamaan I kaudella 400 , myöhemmin jopa 850 ha. Jemdet Nasr- ja varhaisdynastisella kaudelle pienien kylien määrä putosi rajusti . Kaupungin muuri oli 9, 5 kim pitkä<ref>Roaf 2009 s. 59 -60</ref>.
 
Jemdet Nasr-kaudella noin 3100-2900 oli isoja asutuskeskuksia, muun muassa Uruk, kumpu 230, kumpu 242, Tell Dlehim. Eeteläislelä alueella suurimpia keskuksia oli 3, Uruk, kumpu 242 ja kumpu 230. Asutuksen painopiste oli etelässä, 31 45 leveysasteen eteläpuolella. Niiden koot olivat yli 40 ha. Nippurin koko oli 20-40 ha. 4-20 ha keskuksia oli 25. Eteläisellä alueella niitä oli 21. Pieniä 0,1-40 ha keskuksia oli 31.45 leveysasteen eteläpuolelaeteläpuolella 65, ja yhteensä 91<ref>Roaf 2009 s. 9</ref>.
 
<ref>Roaf 2009 s. 59</ref>
 
 
 
 
== Uruk-kausien jako ==
Rivi 233 ⟶ 224:
 
=== Viitteet ===
{{Viitteet|Sarakkeet}}
 
== Aiheesta muualla ==