Wikipedia

Ero sivun ”Uruk-kausi” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
viitteiden muotoa
Rivi 8:
 
Kaupungit syntyivät räjähdysmäisesti kasvavista asutuskeskuksista ja kauden loppuvaiheessa maaseutu tyhjeni. Kaupungeissa työskenteli monien eri alojen ammattilaisia, muun muassa rakennusmiehiä, puuseppiä ja ruukuntekijöitä. Maaseudulla oli paimenia, maanviljelijöitä, puutarhureita ja kalastajia.
Eriduun rakennettiin porraspyramidi eli [[zikkurat]]-tyyppinen temppeli. Kuvakirjoitus syntyi myöhäisellä Uruk-kaudella noin 3450<ref>Lähde "CAM", Michael Roaf, Cultural Atlas of Mesopotamia and Ancient Near East, luku Tuhe Urban Explosion,2009 sivus. 58</ref>-3100 eaa. ja alussa sitä käytettiin muun muassa temppelin verokuittien ja vastaavian talousasiakirjojen tekoon. Samaan aikaan temppelin mahti kasvoi huippuunsa ja rakennettiin hyvin suuria koristeellisia temppeleitä suuren työvoiman avulla. Asutuskeskuksista tuli jopa 100 hehtaarin kokoisia 10000–20000 asukkaan keskuksia.
Mesopotamian keskus [[Uruk]] kasvoi lopulta 50000 asukkaan suurkaupungiksi. Kauppaa käytiin laajalla alueella.
 
Rivi 38:
Kaupungit syntyivät ja kasvoivat nopeasti. Asutuskeskuksissa oli ainakin kolme tyyppiä, suuria kaupunkeja, pienempiä pikkukaupunkeja näiden ympärillä, ja näiden ympärillä vielä pieniä kyliä, eli kolme hierarkiatasoa. Ubaid-kaudella oli ollut kaksi, suuret kylät ja pienet kylät. Sylinterisinetti ilmestyi Uruk-kaudella.<ref>http://www.historicity.org/?cat=53</ref>
 
Myöhäisen Ubaid-kauden asutuskeskukset olivat tasaisesti jakautuneet, ja vain muutaman keskuksen ala oli niinkin suuri kuin 10 ha<ref>CAMRoaf 2009 s. sivu 59</ref>.
 
 
Rivi 154:
 
 
Varhaisella ja Keskisellä Uruk-kaudella suuria keksuksia ei vielä ollut kuin muutama. 60% asutuskeskuksiat oli pohjoisessa Nippurin ympärillä. Kauden asutuskeskusten kokojakauumaa voidaan yrittää hahmottaa, vaikkei sitä tunneta tarkasti. Suurin kaskus Uruk kattoi 70 ha, ja pohjoisessa oli kaksi paikkaa noin 50 ha, jotka olivat Tell Dlabim ja Tell al-Hayad. Lisäksi kaksi 30 ha paikkaa<ref>CAMRoaf 2009 s. sivu 27</ref>, joista toinne oli kumpu 1172. Pienempiä 4-20 ha paikkoja oli monia, muun muassa Umma , Umm-al Agarib, 202, 1194,1196, Nippur, Abu Salabikh, 678. Näitä keskikokoisa keskuksia oli yhteensä 29 leveysasteen 32 20 eteläpuolella. Pohjoisn paikka oli 678.<ref>CAMRoaf sivu2009 s. 50</ref>.
Asutuksen painopiste 32 leveyasteen pohjoispuolella.
Yhtenäisemmin löytöjä on tehty leveysasteiden 32 ja 32 20 välillä, missä kaksi suurta 50 paikkaa Dlebim ja al-Ahayyad johtivat asutuskeksusjakaumaa,
Sitten oli yksi 30 ha paikka 1132. 4-20 ha paikkoja oli 19, ja pieniä 0,1-4 ha paikkoja noin 70.
 
Myöhäisellä Uruk-jaksolla noin 3500-3100 eaa. asuttu kokonaisala oli kasvanut vain hieman verrattuna aikaisempaan. Asutus oli siirtnyt Nippurin ympäriltä Urukin ympärille, missä oli 60 %keskukista. Urukista tuli kaksi kertaa toiseksi suurinta keskusta isommaksi ja kattoi 100 ha. Asutuksen painopiste oli 32 leveysasteen eteläpuolella. Pohjoisempana oli lähekkäin monia suurehkoja keskuksia, mm kummut 125 ja 201<ref>CAMRoaf sivu2009 s. ??</ref>. Asutuskeskusten jakauma oli seuraava: yli 40 ha keskuksua Uruk ja pohjoisen tell Al-Hayyad.
20-40 ha keskuksia kaksi, kumpu 125, kumpu 1172. 4-20 ha keskuksia 35, josta muun muassa Tell Mismar, kumpu 260, 201, Umma, Umm-al Aqarib, , Tell Shmid, 1194, Nippur, Abi Salabakh. Yleine jakauma: keskikokoisa keskuksia melko tiheässä. Pieniä asutuskeskuksia oli noin 90<ref>CAMRoaf 2009 s. sivu 59</ref>.
 
Uruk kasvoi edelleen. Uruk-kaudella Uruk tarvitsi laskujan mukaan 6 km säteisen paltoalan, mutta Jemdet Nasr-kaudella 16 km säteisen alueen<ref>CAM sivu 59</ref>. Lopulta Uruk laajeni varhaisdynastisella kaudella kattamaan I kaudella 400<ref>CAM sivu 60</ref>, myöhemmin jopa 850 ha<ref>CAM sivu 59</ref>. Jemdet Nasr- ja varhaisdynastisella kaudelle pienien kylien määrä putosi rajusti<ref>CAM sivu 59</ref>. Kaupungin muuri oli 9, 5 kim pitkä<ref>CAMRoaf sivu2009 s. 59 60</ref>.▼
 
Jemdet Nasr-kaudella noin 3100-2900 oli isoja asutuskeskuksia, muun muassa Uruk, kumpu 230, kumpu 242, Tell Dlehim. Eeteläislelä alueella suurimpia keskuksia oli 3, Uruk, kumpu 242 ja kumpu 230. Asutuksen painopiste oli etelässä, 31 45 leveysasteen eteläpuolella. Niiden koot olivat yli 40 ha. Nippurin koko oli 20-40 ha. 4-20 ha keskuksia oli 25. Eteläisellä alueella niitä oli 21. Pieniä 0,1-40 ha keskuksia oli 31.45 leveysasteen eteläpuolela 65, ja yhteensä 91<ref>CAMRoaf sivu2009 59s. 9</ref>.▼
▲Uruk kasvoi edelleen. Uruk-kaudella Uruk tarvitsi laskujan mukaan 6 km säteisen paltoalan, mutta Jemdet Nasr-kaudella 16 km säteisen alueen<ref>CAM sivu 59</ref>. Lopulta Uruk laajeni varhaisdynastisella kaudella kattamaan I kaudella 400<ref>CAM sivu 60</ref>, myöhemmin jopa 850 ha<ref>CAM sivu 59</ref>. Jemdet Nasr- ja varhaisdynastisella kaudelle pienien kylien määrä putosi rajusti<ref>CAM sivu 59</ref>. Kaupungin muuri oli 9, 5 kim pitkä<ref>CAM sivu 60</ref>.
 
<ref>CAMRoaf 2009 s. sivu 59</ref>▼
 
▲Jemdet Nasr-kaudella noin 3100-2900 oli isoja asutuskeskuksia, muun muassa Uruk, kumpu 230, kumpu 242, Tell Dlehim. Eeteläislelä alueella suurimpia keskuksia oli 3, Uruk, kumpu 242 ja kumpu 230. Asutuksen painopiste oli etelässä, 31 45 leveysasteen eteläpuolella. Niiden koot olivat yli 40 ha. Nippurin koko oli 20-40 ha. 4-20 ha keskuksia oli 25. Eteläisellä alueella niitä oli 21. Pieniä 0,1-40 ha keskuksia oli 31.45 leveysasteen eteläpuolela 65, ja yhteensä 91<ref>CAM sivu 59</ref>.
 
 
 
▲<ref>CAM sivu 59</ref>
 
 
Rivi 232 ⟶ 228:
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Fagan, Brian | Nimeke = Pitkä kesä | Vuosi = 2008 | Julkaisija = Ajatus | Suomentaja = Osmo Saarinen | Tunniste = ISBN 9789512075959 }}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Roaf, Michael | Nimeke = Cultural atlas of Mesopotamia and the ancient Near East | Julkaisija = Facts on File | Vuosi = 1990 | Tunniste = ISBN 9780816022182 | Selite = CAM}}
*{{Kirjaviite | Tekijä =Salonen, Armas | Nimeke = Kaksoisvirranmaa eli kuvauksia ja kuvia Babylonian ja Assyrian kulttuurista nuolenpäätekstien ja kaivaustulosten perusteella | Vuosi = 1945 | Julkaisija = WSOY}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Salonen, Armas | Nimeke = Sumeri ja sen henkinen perintö | Vuosi = 1962 | Julkaisija = Jokamiehen korkeakoulu }}
 
=== Viitteet ===
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Uruk-kausi”