'''Klassinen fysiikka''' on fysiikan historiaan perustuva jaotus, jolla tarkoitetaan ennen [[1900-lukuerityistä suhteellisuusteoria]]a kehitettyä ja harjoitettua fysiikkaa. Klassinen fysiikka tutkii [[akustiikka]]a (äänioppi), [[termodynamiikka]]a (lämpöoppi), [[optiikka]]a, [[sähkö]]- ja [[magnetismi]]oppia sekä makroskooppisten, paljon [[valon nopeus|valoa]] hitaammin liikkuvien kappaleiden [[mekaniikka]]a. Klassinen fysiikka ei ota huomioon esimerkiksi [[suhteellisuusteoria]]n ennustamaa kappaleen [[massa]]n kasvua suurilla nopeuksilla. Klassisen fysiikan avulla ei myöskään pysty selittämään monia mikromaailman ilmiöitä, joissa [[kvanttimekaniikka|kvanttimekaanikan]] lait hallitsevat. Klassisella fysiikalla on siis rajat, jonka puitteissa sitä voidaan käyttää, mutta käytännössä sen tulokset pitävät paikkansa kaikkialla muualla kuin ääriolosuhteissa ja ihmisen elämän kannalta.