Ero sivun ”Isaacus Rothovius” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lmaa (keskustelu | muokkaukset)
elämänkerta elämäkerraksi. voihan n!
Lmaa (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 11:
[[Smoolanti|Smoolannin]] Angelstadissa 1. marraskuuta 1572 syntynyt Isaacus Birgeri (Isak Birgerinpoika) Rothovius oli syntyään talonpoikaissäätyä<ref name="Ars_Universitaria_1640-1990_Rothovius"> Ars Universitaria 1640-1990 s. 13-14</ref>. Hänen isänsä nimi oli Börje Larsson.<ref>Parvio, s.20 </ref> Opiskeltuaan ensin [[Växjö]]n koulussa<ref>Parvio, s.28 </ref> Rothovius aloitti opinnot [[Uppsalan yliopisto|Uppsalan yliopistossa]] vuonna 1595.<ref>Parvio, s. 24</ref> Opiskeltuaan Uppsalassa kaksi vuotta<ref>Parvio, s. 25 Upsalan aikana Rothovius mm kuunteli Paulinus Gothuksen luentoja Kopernikuksen hypoteeseista. Kopernikaaninen järjestelmä oli Ruotsissa kielletty koko 1600-luvun ja Gothus oli ainoa, jpka käsitteli aihetta.</ref> matkusti Rothovius [[Wittenberg]]iin opiskelemaan sen [[Martin-Luther-Universität Halle-Wittenberg|yliopistossa]].<ref>Parvio, s.27-29 Wittenbergissa Rothovius tutustui ylhäisaateliin kuuluviin [[Oxenstierna]]n veljeksiin, joista [[Axel Oxenstierna]]an hän solmi läpi elämän kestäneen ystävyyssuhteen </ref> Vuonna 1602 Rothovius valmistui maisteriksi<ref>Parvio, s. 32</ref> ja palasi Ruotsiin.<ref name="Ars_Universitaria_1640-1990_Rothovius"/><ref>Parvio, s. 33</ref>
 
Ennen Rothoviuksen paluuta Ruotsiin Jönköpingin valtiopäivät vahvistivat [[Kaarle IX|Kaarle herttuan]] hallitsija-aseman Ruotsissa nimittämällä tämän hallitsevaksi perintöruhtinaaksi.<ref>Parvio, s.35</ref> Palattuaan kotimaahansa Rothoviuksesta tuli ensin hallitsevan herttuan hovisaarnaaja<ref>Parvio, s.33-35</ref> ja myöhemmin [[Nyköping]]in kirkkoherra 23 vuoden ajaksi.<ref name="Ars_Universitaria_1640-1990_Rothovius"/><ref>Parvio, s.37</ref> [[Turun piispa]] Rothoviuksesta tuli vuonna 1627 ja hän jatkoi toimessa kuolemaansa vuoteen 1652 asti<ref name="Ars_Universitaria_1640-1990_Rothovius"/>. Piispa Rothovius on haudattu [[Turun tuomiokirkko|Turun tuomiokirkon]] saarnastuolia vastapäätä, kirkon keskikäytävän alle<ref name="Abo-Suomen metropoli64">1600-luku Turussa. s.64</ref>.
 
1627 piispaksi[[Turun piispa]]ksi valittu Rothovius oli kansleri Axel Oxenstiernan entinen opettaja ja luottomies.<ref>P. Karonen: Pohjoinen suurvalta, Ruotsi ja Suomi 1521–1809, s.244, Juva 2008</ref> Rothovius oli seurannut häntä ja tämän kahta veljeä Wittenbergiin ja säilynyt laaja kirjeenvaihto antaa hyvän kuvan siitä, kuinka opettajan ja oppilaan välit pysyivät läheisinä vielä Rothoviuksen muutettua Suomeen.<ref>Parvio, s. 324</ref>
 
Rothovius säilytti työkykynsä melko hyvänä elämänsä loppuun saakka. Hänen kuolemastaan antoi Turun hovioikeuden sihteeri Johan Wassenius kirjeessään [[Pietari Brahe|Brahelle]] 12.2.1652 seuraavan kuvauksen:{{sitaatti|...toissapäivänä yöllä, joka oli tämän kuun kymmenes, kuoli täällä Herrassa piispa. Hän oli sunnuntaina 8 päivää sitten kirkossa ja Herran ehtoollisella, mutta tuli sen jälkeen aivan voimattomaksi, niin ettei ettei hän pystynyt käymään tai seisomaan. Kuitenkaan hän ei tuntenut itsessään mitään erityistä särkyä. Hän menetti sitten myös muutamiksi päiviksi puhekykynsä ja kirjoitti silloin taululle ajatuksiaan, joista toiset voitiin lukea, toisia ei. Muun muassa hän kirjoitti kerran nämä sanat ''Non est dubitandum de perseverantia mea in fide''. Mutta päivää ennen kuin hän nukkui pois, hän sai puhekykynsä takaisin ja puhui selvästi.<ref>Parvio, s.327</ref>}}