Ero sivun ”Rintauinti” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p selitin, miksi käytetään myös nimitystä sammakkouinti |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
{{korjattava/painotus|ei kerro sanallakaan rintauinnin tekniikasta. Siis mitä siinä uidessa tehdään käsillä ja jaloilla?}}▼
[[Kuva:Phelps 400m IM Missouri GP 2008.jpg|thumb|250px|[[Michael Phelps]] uimassa rintauintia.]]
▲{{korjattava|ei kerro sanallakaan rintauinnin tekniikasta. Siis mitä siinä uidessa tehdään käsillä ja jaloilla?}}
'''Rintauinnilla''' tarkoitetaan yhtä tavallisimmista [[uinti]]tekniikoista ja se on myös kilpailulaji. Puhekielisenä nimityksenä käytetään usein '''sammakkouintia''', koska sen potku muistuttaa sammakon takajalkojen liikettä vedessä. Joidenkin lähteiden mukaan rintauinnin ja sammakkouinnin välille tehdään kuitenkin ero<ref>http://simmarit.fi/Uintitekniikka/kuntorintauinti/</ref>. Rintauinti on teknisesti vaativa ja suhteellisen hidas etenemismuoto. Teknisesti oikeaoppisen rintauinnin uiminen vaatii esimerkiksi polvien hyvää liikkuvuutta.{{lähde}} Rintauintia opetetaan kuitenkin jo [[uimakoulu]]issa, koska puutteellisellakin rintauinnin tekniikalla pääsee eteenpäin, ja rintauinti ei ole fyysisesti erityisen raskasta. Samoista syistä monet kuntouimarit käyttävät rintauintia.
==Rintauinti kilpailulajina==
Rivi 13 ⟶ 15:
==Menestyksekkäitä rintauimareita==
[[Venäjä]]n [[Roman Sloudnov]] oli ensimmäinen, joka ui sadan metrin rintauinnin pitkällä radalla alle minuutin ajassa. Naisissa Neuvostoliiton [[Galina Stepanova-Prozumenshchykova]] saavutti viisi olympiamitalia rintauintimatkoilla. Saavutuksen arvoa nostaa se, että [[Kesäolympialaiset 1964|kesäolympialaisissa 1964]], Stepanova-Prozumenshchykovan voittaessa kultaa 200 metrin rintauinnissa, sadan metrin matka ei ollut vielä kilpailuohjelmassa. Loput olympiamitalinsa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia, hän saavutti vuosina [[Kesäolympialaiset 1968|1968]] ja [[Kesäolympialaiset 1972|1972]]. Tanskan [[Inge Sørensen]] taas on nuorin koskaan olympiamitalin yksilölajissa voittanut nainen. Hän oli vain 12-vuotias saavuttaessaan olympiapronssia 200 metrin rintauinnissa [[Kesäolympialaiset 1936|vuonna 1936]].▼
▲Naisissa Neuvostoliiton [[Galina Stepanova-Prozumenshchykova]] saavutti viisi olympiamitalia rintauintimatkoilla. Saavutuksen arvoa nostaa se, että [[Kesäolympialaiset 1964|kesäolympialaisissa 1964]], Stepanova-Prozumenshchykovan voittaessa kultaa 200 metrin rintauinnissa, sadan metrin matka ei ollut vielä kilpailuohjelmassa. Loput olympiamitalinsa, kaksi hopeaa ja kaksi pronssia, hän saavutti vuosina [[Kesäolympialaiset 1968|1968]] ja [[Kesäolympialaiset 1972|1972]]. Tanskan [[Inge Sørensen]] taas on nuorin koskaan olympiamitalin yksilölajissa voittanut nainen. Hän oli vain 12-vuotias saavuttaessaan olympiapronssia 200 metrin rintauinnissa [[Kesäolympialaiset 1936|vuonna 1936]].
Suomalaisista [[Arvo Aaltonen]] saavutti [[Kesäolympialaiset 1920|Antwerpenin olympialaisissa]] olympiapronssia sekä 200 että 400 metrin rintauinneissa. Koska 400 metrin rintauinti ei enää kuulu kilpailuohjelmaan, Aaltonen on jäämässä lajin ainoaksi suomalaismitalistiksi. [[Jarno Pihlava]] on saavuttanut mm. pitkän radan EM-hopeaa sadan metrin rintauinnissa ja lyhyen radan MM-pronssia molemmilla rintauintimatkoilla. Lisäksi [[Miia Tenhunen]] sekä [[Eeva Saarinen]] ovat osallistuneet kansainvälisellä tasolla rintauintimatkoihin. Tulevaisuuden suomalaisiin rintauimareihin lukeutuu nuori [[Eetu Karvonen]], joka osallistui esimerkiksi EM-kisoihin vuonna [[2006]].
==Viitteet==
{{viitteet}}
[[Luokka:Uintitekniikka]]
| |||