Ero sivun ”Helatorstai” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Lisätty 2012 päiväys, siistitty viite. |
p Korjattu pieni typo |
||
Rivi 3:
'''Helatorstai''' on vuotuinen [[Kristinusko|kristillinen]] [[juhla]], jota vietetään neljäntenäkymmenentenä päivänä [[pääsiäinen|pääsiäisestä]] [[Jeesus|Jeesuksen]] taivaaseenastumisen muistoksi.<ref name=KirkTied>{{Verkkoviite | Osoite = http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/F854F32FB0787D0AC225771300409FF7?OpenDocument&lang=FI | Nimeke = Helatorstai on pyhä torstai | Ajankohta = 2010-04-28 | Julkaisija = Kirkon tiedotuskeskus | Viitattu = 2012-01-22 }}</ref> Taivaaseenastumisesta kerrotaan [[Apostolien teot|Apostolien tekojen]] ensimmäisessä luvussa<ref>{{raamatunpaikka|Ap. t. 1:3-11}}</ref> sekä lyhyesti myös [[Evankeliumi Markuksen mukaan|Markuksen]] ja [[Evankeliumi Luukkaan mukaan|Luukkaan evankeliumien]] lopussa<ref>{{raamatunpaikka|Mark. 16:19}}</ref><ref>{{raamatunpaikka|Luuk. 24:50-53}}</ref>. Useimmissa Euroopan maissa päivä on virallinen [[pyhäpäivä]].
Koska pääsiäinen liikkuu muinaisen kuukalenterin mukaisesti, myös helatorstain ajankohta vaihtelee. Se on useimmiten toukokuussa, harvoin kesäkuun alussa. Koska pääsiäinen on aina sunnuntaina, neljäskymmenes päivä siitä on aina torstai. Vuonna [[2011]] helatorstai oli vasta [[2. kesäkuuta]], kun vuonna [[2012]] se on [[17.
Useimmissa kielissä päivän nimi viittaa suoraan juhlan aiheeseen, Kristuksen taivaaseenastumiseen. Suomen kielessä sillä on kuitenkin perinteinen, alkujaan ruotsista lainattu nimi, jonka alkuosa ''hela'' viittaa ruotsin kielen pyhää tarkoittavaan sanaan ''helg''. Suomessa helatorstai oli vielä 1800-luvulla yksi tärkeimmistä juhlapäivistä. Vanhassa maatalouskulttuurissa edeltävän sunnuntain, [[rukoussunnuntai]]n, ja helatorstain välisinä päivinä kuljettiin kulkueina pelloilla rukoilemassa hyvää satoa. Vanhan kansansanonnan mukaan päivä oli niin pyhä, ettei silloin ruohokaan kasva.<ref name=KirkTied />
| |||