Ero sivun ”Albanian kieli” versioiden välillä

'''Albania''' on yli 6 000 000 ihmisen äidinkielenään puhuma [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalainen kieli]]. Kieltä puhutaan ensisijaisesti [[Albania]]ssa, mutta puhujia on lisäksi muun muassa muualla [[Balkan]]illa. Albanian kieli on nykyisin Suomen 10. suurin{{lähde}} kieliryhmä johtuen pääasiassa [[Jugoslavia]]n hajoamissotien pakolaisista. [[Suomi | Suomessa]] albaniaa äidinkielenään puhuvia asuu 5 791 ja he ovat enimmäkseen kotoisin [[Kosovo | Kosovon]]n alueelta.{{lähde}}

[[ImageKuva:Albanian language map.jpg|thumb|left|Albanian kielen levinneisyys]]

Pääosa kielen puhujista elää [[Balkan]]illa. Kielellä on puhujia myös [[Italia|Etelä-Italiassa]], mutta heistä suuri enemmistö osaa ja käyttää [[italian kieli|italiaa]]. Kielellä on virallinen asema [[Albania]]ssa, [[Kosovo]]ssa, [[Serbia]]ssa, [[Montenegro]]ssa ja [[Makedonian tasavalta|Makedoniassa]].

Albaniassa [[sanapaino]] on yleensä toiseksi viimeisellä [[tavu]]lla. MuutamatErilainen sanatpainotus ovatvoi oksitoneerottaa kaksi eri asiaa tarkoittavaa sanaa: bári ja harvatbarì, ovatstolì ja proparoksitonestòli.{{selvennä}}

Vanhin tunnettu albaniankielinen lause on ns. kasteformula vuodelta [[1462]]. 1400-luvun lopulta tunnetaan myös lyhyt kirous ja saksalaisen matkailijan [[1497]] muistiin merkitsemä muutamia kymmeniä sanoja käsittävä sanasto. Ensimmäinen kreikkalaisella aakkostolla kirjoitettu albanialainen teksti on käännös muutamista Matteuksen evankeliumin jakeista, joka on peräisin joko 1400-luvun lopusta tai 1500-luvun alusta. Ensimmäinen säilynyt albaniankielinen kirja, ''[[Meshari]]'' (''Messukirja'') on vuodelta [[1555]]. Sen kirjoitti albanialainen [[katolinen kirkko|katolilainen]] [[pappi]] [[Gjon Buzuku]].