'''Putaankylä''' on [[kylä]] [[Haukipudas|Haukiputaan]] kunnassa [[Pohjois-Pohjanmaa]]lla. Se sijaitsee [[Martinniemi|Martinniemen]] itäpuolella paikallistien 18741 varrella, jo puretun [[Martinniemen rata|Martinniemen radan]] linjauksen eteläpuolella. Kylä lasketaan kuuluvaksi Martinniemen alueeseen.
Paljon on virrannut vettä Kiiminkijoessa ja onpa jokikin muuttanut niin muotoaan kuin paikkaakin aikain saatossa. Onpa sitä kutsuttu myös Haukiputaanjoeksi. Tulee mieleen vanha sananlasku, että kumpi oli ensin muna vai kana. Jos Kello olisi kana ja Haukipudas muna, niin silloin olisi käynyt niin, että munahan se ensin oli. Jo vuonna 1479 mainitaan ensimmäisen kerran lautamies Heikki Ollinpoika Haukiputaalta. Vastaavasti Paavin kirjeessä 1488 mainitaan Kellon anneksi. Venäläisten kerrotaan käyneen hävitysretkillä Haukiputaalla ja Kellossa, jossa ryöstelivät ja polttivat talot aina 1500 luvulle saakka. Heidän kielessään paikat olivat Havka Putaš ja Kolokol. Asutusta on kuitenkin ollut kummassakin varmuudella ennemmin. Ensimmäisten asukkaiden saapumisesta paikkakunnalle ei ole tarkkaa tietoa. Mutta jo myöhäisellä keskiajalla 1200 paikkeilla elämää alueella oli. Vaikka se oli suureksi osaksi vielä veden peittämänä, jossa oli useita saaria ja luotoja. Pudas on pohjoissuomalaisissa maastonimissä varsin usein esiintyvä sana. Nimi Haukipudas on alun perin viitannut Kiiminkijoen Vahtolanlahdesta Martinniemeä kohti erkanevaan haukien suosimaan sivuhaaraan eli putaaseen. Tämä pudas alkoi maatua 1300-luvulla ja asutus saattoi alkaa vakiintumaan, nimi Haukipudas on kuitenkin täytynyt vakiintua jo sitä ennen. Asutus on alkanut muotoutua tämän jokihaaran rannalle. Tätä aluetta on alettu kutsua Putaankyläksi. Kun ensimmäiset asumukset on rakennettu esim. Luukelaan on hirret tuotu uittamalla saareen, sillä Luukisenmäki on ollut saari. Luukelat on ollutkin mahtisuku, jonka hallussa on parhaina aikoina ollut neljä eli tilaa. Isäntinä on olleet Heikki, Tapani, Esko ja Vilppu Luukela. Suku on tullut viimeistään 1548. Yrjö Vahtola on muuttanut kylälle 1592, asuen tilaansa Vahtolanlahden rannassa. Hän lienee alkuaan Kiimingin Nalkkeja. Vahtola mainitaan jo kuitenkin 1548, joten hänen täytyy olla uudisasukas. Talothan on rakennettu merenrantaan, niinpä Kurttila nyk. Ahola, Kauppila ja Ollila, ovat sijainneet veden äärellä. Myös Kynsilehto nyk. Häyrysenniemi alkoi vapautua vedestä ja sinne perustettiin Kurtin tila myöh. Häyrynen. Kiiminkijokihan virtasi silloin sivuhaarana Vahtolan lahdesta Viinaharjun reunamaa myöten kohti Hirttoveräjää. Niinpä Ollilan maalla onkin haka nimeltään Kalalahti. Lähde: Pentti Utriainen: Kotikykäni Martinniemi - elämää piipun juurella- Tonion kirjapaino 2009 ISBN 978-952-92-5315-9 Julkaisija: Pentti Utriainen
Kuten Martinniemen muutkin alueet, Putaankylän kasvu on ollut voimakkainta [[jatkosota|jatkosodan]] jälkeen, kun Martinniemen sahan tuotanto oli huipussaan. Alueen muihin elinkeinoihin on myös kuulunut maatalous.
