Ero sivun ”Tohtori Outolempi eli: kuinka lakkasin olemasta huolissani ja opin rakastamaan pommia” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: nds:Dr. Strangelove or: How I Learned to Stop Worrying and Love the Bomb |
w, f, kh |
||
Rivi 62:
[[Peter Sellers]] näyttelee elokuvassa kolmoisroolia ja sai suorituksestaan parhaan miespääosan Oscar-ehdokkuuden. Hänen roolejaan ovat presidentti Merkin Muffley, kapteeni Lionel Mandrake ja Outolempi itse. Kaljupäisenä Muffleynä Sellers puhuu amerikkalaisella keskilännen aksentilla, Mandrakena hänellä on vahva yläluokkainen brittiaksentti ja brittiläisen upseerin stereotyyppinen olemus. Tohtori Outolemmen hahmo on elokuvan omalaatuisin: pyörätuolissa istuva, vahvalla saksalaisella aksentilla puhuva ja mielipuolelta vaikuttava entinen natsitiedemies, jonka oikea käsi tekee tahdottomia liikkeitä, kuten nousee Hitler-tervehdykseen tai yrittää kuristaa isäntänsä. Sellersin oli alun perin tarkoitus esittää myös majuri Kongia, mutta hän katkaisi jalkansa kesken kuvausten, ja tilalle otettiin Slim Pickens.
Elokuvan hahmoille on usein etsitty esikuvia. Presidentti Muffley muistuttaa ulkonäöltään demokraattisenaattori [[Adlai Stevenson]]ia joka hävisi 1950-luvulla kahdet presidentinvaalit republikaani [[Dwight Eisenhower]]ille. Buck Turgidson on heikosti naamioitu parodia kenraali [[Curtis LeMay]]sta, sotahulluksi haukutusta
Kriitikot ovat usein korostaneet tohtori Outolemmen miehistä maailmankuvaa. Koko elokuvassa on vain yksi nainen, kenraali Turgidsonin sihteeriä/rakastajatarta esittävä Tracy Reed, ja hänkin on valkokankaalla vain parin minuutin ja muutaman repliikin verran. Reed tunnettiin esiintymisestään [[Playboy]]n keskiaukeamalla, ja pienenä irtovitsinä majuri Kong lukee koneessaan juuri sitä Playboyn numeroa, jossa Tracy Reed poseeraa.
Rivi 68:
== Kritiikki ==
Loppuvuodesta
== Lähteet ==
|