Ero sivun ”Kullervon sotaanlähtö” versioiden välillä

 

Maalauksessa Kalevalan tarustoon kuuluva Kullervo istuu valkean ratsun selässä keskellä talvista maisemaa ja soittaa suurta tuohitorvea.Revontulet ja tähdet taustanaan hän on lähdössä kosto sotaretkelle setäänsä Untamoa vastaan. Läähättävä susi tai koira seuraa häntä. Maalauksessa Kullervo on pukeutunut ns. Saksan saappaisiin,harmaaseen nuttuun ja punaiseen kypärään.Hevosen loimi on ylellinen ja Kalevalan mukaan hevosella on kultasuitset.Myös Kullervon koristeltu miekka kuvastaa varallisuutta.Äänen ja soiton on katsottu kuvaavan äänen voimaa tässä teoksessa ja Gallenille se oli mahtava luonnonvoima, jota hän korostetusti korosti useassakin mytologisessa teoksessaan kuten tässäkin työssä. Gallenin mukaan ääniyhtymien kautta kulkevat voimat ja energiat niin että kosmos pysyy niiden avulla koossa tai särkyy atomeiksi.<ref>Gallen-Kallela-Sire´n,J:Minä palaan jalanjäljilleni - Akseli Gallen-Kallelan elämä ja taide,2002,sivut283,284.</ref>

{{Viitteet}}

 

Iloitellen tappalohon, Kulahutti kulossa.

<ref>Gallen-kallela-Sire´n, J:Minä palaan jalanjäljilleni - Akseli Gallen-Kallelan elämä ja taide,2002,sivu282.</ref>

Mielikuva teoksen freskomuodosta kiteytyi taiteilijalle vasta vuoden 1898 Italiaan suuntautuneen matkan jälkeen. Hän oli matkallaan nähnyt [[Siena]]n Palazzo Publicossa sijainneet [[Simone Martini]]n freskot, joissa esiintyvästä ratsastajahahmosta Gallen-Kallela oli vaikuttunut. Tällöin Suomen [[jugend]]tyyli, Kalevalan runot ja Italian [[renessanssi|varhaisrenessanssi]] löysivät yhteyden, ja koristeellinen kansallinen tyyli liittyi kansainväliseen kenttään.