Ero sivun ”Viinakortti” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Turhien vuosiluku linkkien poisto ja pari muuta korjausta.
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3:
'''Viinakortti''' oli vuonna 1944 käyttöön otettu ja vuoden 1970 loppuun asti Suomessa käytössä ollut [[alko]]holiliikkeen antama virallinen [[henkilötodistus]], josta käytettiin alkuun nimitystä myymälätodistus ja myöhemmin henkilötodistus. Kortilla ostajat osoitettiin käyttämään heille nimettyä myymälää tarkoituksena estää alkoholin joutuminen salakauppaan sekä samalla estää alkoholin myynti mahdollisille väärinkäyttäjille.
 
Korttien käyttö alkoi [[Helsinki|Helsingistä]] ja Haagan kauppalasta 2. tammikuuta 1944 ja levisi saman vuoden aikana [[Turku]]un, [[Naantali]]in ja [[Tampere]]elle. Vuoteen 1947 mennessä kortti oli käytössä koko maassa. Kortti oli alkuun edellytys ostosten tekemiseksi Alkossa, mutta vuodesta 1949 oluen ja mietojen viinien ja vuodesta 1952 osin myös väkevien viinien myynti sallittiin myös kortittomille. Eniten myydyt väkevät viinit palautettiin kortille keväällä 1958. Väkevien alkoholijuomien myynti oli koko kortin käytössä olo ajankäytössäoloajan sidoksissa korttiin. Vuonna 1960 viinakortteja oli eniten suhteessa väkilukuun Naantalissa, jossa niitä oli 23,8 prosentilla väestöstä.
 
Kortista maksettiin vuosittainen leimavero vuosina 1948–1969. Vuonna 1947 oli käytössä 1,2 miljoonaa korttia, mutta kortin tultua verolliseksi, oli kortteja vuonna 1949 käytössä enää 650 000. Vuosina 1948–1949 vero oli 300 [[Suomen markka|markkaa]] ja tämän jälkeen sata markkaa sekä vuoden [[1963]] rahanuudistuksen jälkeen yksi markka vuodessa. Perinnässä käytettiin alkuun ALKO-lisäpainettuja leimamerkkejä, mutta vuodesta 1957 alkaen käytössä oli oma vuosiluvulla varustettu merkkimalli.