Ero sivun ”Lyhtykoisot” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Orf (keskustelu | muokkaukset) pEi muokkausyhteenvetoa |
Orf (keskustelu | muokkaukset) lisäys |
||
Rivi 20:
== Lyhtykoisolajeja ==
* ''Physalis alkekengi'' – [[lyhtykoiso]] eli lyhtykukka, juutalaiskirsikka – alkuperäalue Eurooppa, Lounais-Aasia. Koristekasvi, jonka [[verhiö]] on kukinnan jälkeen väriltään kellanpunainen ja suurenee kellonmuotoiseksi, paperimaiseksi marjahedelmän suojukseksi.
* ''Physalis grisea'' – [[meksikontomatillo]] – alkuperäalue trooppinen Amerikka.
* ''Physalis peruviana'' – [[karviaiskoiso]] eli ananaskirsikka, kapinmarja, kapinkarviainen – alkuperäalue Etelä-Amerikka. Hedelmäkasvi.
* ''Physalis philadelphica'' – [[tomatillo]] – alkuperäalue Keski- ja Pohjois-Amerikka. Hedelmäkasvi.
<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Mossberg, B. & Stenberg, L. | Nimeke = Suuri Pohjolan kasvio | Suomentaja = Vuokko, S. & Väre, H | Vuosi = 2005 | Sivu = 528–529 | Selite = 2. painos | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-31-2924-1 }}</ref><ref name="Retkeilykasvio">{{Kirjaviite | Tekijä = Hämet-Ahti, L., Suominen, J., Ulvinen, T. & Uotila, P. (toim.) | Nimeke = Retkeilykasvio | Vuosi = 1998 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo | Tunniste = ISBN 951-45-8167-9 }}</ref>
== Lyhtykoisot Suomessa ==
Suomessa kasvaa villiintyneenä tulokkaana ainakin kaksi viljelyperäistä lyhtykoisolajia. Yksittäislöydöt mukaan lukien lyhtykoisoja on Suomesta löydetty luonnonvaraisena seitsemän lajia. Karviaiskoisoa on 1990-luvulta lähtien tavattu kaatopaikoilta useista paikoista Etelä- ja Keski-Suomessa. Lyhtykoisoa kasvatetaan myös Suomessa koristekasviksi. <ref name="Retkeilykasvio" /><ref>[http://www.luomus.fi/kasviatlas/taxa.php?key=Physalis&year=2010 Kasviatlas, ''Physalis''-lajit ] Viitattu 17.1.2012. </ref>
== Lähteet ==
| |||