Ero sivun ”Radiolyysi” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.7.1) (Botti lisäsi: it:Radiolisi |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
'''Radiolyysi''' on aineen kemiallisen koostumuksen muuttamista [[ionisoiva säteily|ionisoivalla säteilyllä]]. Säteily tuotetaan tässä yhteydessä [[
Säteilyn seurauksena aineen kemiallisissa sidoksissa tapahtuu katkeamisia ja uudelleenmuodostumisia. Tämä näkyy ionisaationa ja [[radikaali]]en muodostumisena, esim. veden radiolyysituotteina muodostuu vety- ja [[hydroksidi]]-ioneja, vety- ja [[hydroksyyliradikaali|hydroksyyliradikaaleja]], [[vety]]- ja [[happi]]molekyylejä, [[vetyperoksidi]]a sekä sekundaarituotteina lukuisia muita lyhytikäisiä spesieksiä. Eri tuotteiden muodostumistodennäköisyydet riippuvat säteilyn [[LET-arvo]]sta, alhaisen LET-arvon säteily kuten [[gammasäteily]] tuottaa enemmän ioneita ja radikaaleja ja korkean LET-arvon säteily kuten [[alfasäteily]] enemmän molekulaarisia tuotteita.
Kaikki ionisoiva säteily rikkoo molekyylisidoksia – sitä enemmän mitä voimakkaampaa säteily on. Ilmiötä on tutkittu paljon muun muassa sen [[säteilysuojelu]]merkityksen takia. Nykyaikaisissa ydinvoimalaitoksissa hapen ja vedynmuodostus [[ydinreaktori|reaktorin]] voimakkaassa säteilykentässä on haitallinen ilmiö, mutta herää luonnollisesti kysymys voisiko ilmiön valjastaa hyötykäyttöön. Asiaa on tutkittu sangen paljon ja lupaavimmalta konseptilta vaikuttaa niin sanottu [[homogeeninen ydinreaktori]], jossa ydinpolttoaine eli [[uraanyylisulfaatti]] ja hidastinaine eli vesi muodostavat keskenään nestemäisen liuoksen. Reaktorin tuottamasta energiasta 35 % menee vedynmuodostukseen, loppu vapautuu lämpönä.▼
Ilmiötä on tutkittu paljon muun muassa sen [[säteilysuojelu]]merkityksen takia. [[Säteilykemia]] tutkii mm. [[polymerisaatio]]ta, haitallisten mikrobien ja orgaanisten molekyylien tuhoamista ja vedyn ja vetyperoksidin tuottamista säteilyn avulla. Radiolyysi vaikuttaa myös käytetyn [[ydinpolttoaine]]en pitkäaikaissäilytykseen.
▲
Homogeeninen reaktoriteknologia on kuitenkin tähän asti ollut hyvin marginaalisessa käytössä, eikä siitä ole käyttökokemusta laboratorioiden ulkopuolelta. Tekniikan kehittäminen teolliseen käyttöön vaatisi suuria ponnistuksia eikä lopputuloksesta olisi varmuutta. Näin ollen mielekkään taloudellisen arvion tekeminen olisi hyvin hankalaa.
Rivi 7 ⟶ 11:
==Lähteet==
* Berry, G. 2004. ''Hydrogen Production''. Kirjassa: ''Encyclopedia of energy''. Elsevier. Boston, MA, USA. ISBN 0-12-176480-X. {{en}}
* Choppin G., Rydberg J., Liljenzin J.O.: Radiochemistry and Nuclear Chemistry, 2nd ed. Butterworth-Heinemann Ltd., Oxford, UK, 1995 {{en}}
* Häussinger, P.; Lohmüller, R. & Watson, A. 2000. ''Hydrogen''. Kirjassa: ''Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry''. John Wiley & Sons. New York. ISBN 3-527-31318-4. {{en}}
| |||