Ero sivun ”Taivaallisen rauhan aukio” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
ML (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
kuvitusta, kielimalline |
||
Rivi 1:
[[Tiedosto:Tiananmen Square.JPG|thumb|Taivaallisen rauhan aukio]]
'''Taivaallisen rauhan aukio''' (
[[Tiedosto:Commuting to Work.jpg|thumb|[[Taivaallisen rauhan portti]]]]
Aukion koko on 880 metriä etelä-pohjoissuuntaan ja 500 metriä itä-länsisuuntaan. Pinta-alaksi tästä tulee yli 440 000 [[neliömetri]]ä, mikä tekee siitä maailman suurimman kaupungin keskustassa sijaitsevan aukion{{lähde}}.
[[Tiedosto:Jinianbei.jpg|thumb|[[Kansan sankareiden muistomerkki]]]]
Aukion pohjoispuolella, Tian'anmenin portin luoteispuolella sijaitsee [[Zhongshan-puisto]], minkä paikalla oli aikaisemmin keisarillinen temppeli. Puisto on nimetty [[Kiinan tasavallan historia|Kiinan ensimmäisen presidentin]] [[Sun Zhongshan]]in (Sun Yat-sen) mukaan. [[Zhongshan-puisto]]n itäpuolella, Tian'anmenin portin koillispuolella oli myös aikaisemmin keisarillinen temppeli, josta on sittemmin tehty [[Työläisten kulttuuripalatsi]]. Aukion eteläpuolella on 前门 (Qiánmén), etuportti.
Rivi 15 ⟶ 16:
Mao Zedong julisti Taivaallisen rauhan aukiolla Kiinan kansantasavallan syntyneeksi 1. lokakuuta 1949. Nykyiseen kokoonsa aukio laajennettiin 1950-luvulla. [[Kulttuurivallankumous|Kulttuurivallankumouksen]] aikana aukiolla järjestettiin lukuisia suurkokouksia. Vuonna 1976 [[Zhou Enlai]]n kuoleman jälkeen aukiolla pidettiin valtava spontaaniksi mielenosoitukseksi muodostunut muistotilaisuus, joka nujerrettiin kovin ottein maan johdon määräyksestä.
===Vuoden 1989 verilöyly===
Länsimaissa aukion tunnettuus lisääntyi keväällä 1989 [[liberaali|liberaaleja]] uudistuksia vaatineesta [[
[[Tiedosto:Tianamen Square-Monument.jpg|thumb
Pekingissä hallitus antoi sotilaallisen vastauksen protesteihin ja monet siviilit tapettiin tai he loukkaantuivat. Hallituksen mukaan tapauksessa oli 200-300 uhria, New York Timesin mukaan 300-800 ja Kiinan opiskelijayhdistyksen sekä Kiinan punaisen ristin mukaan 2 000-3 000 uhria.
|