Ero sivun ”Valentin Vaala” versioiden välillä

Valentin Vaalan isoisän isä oli Pjotr Hristoforovitsh Ivanoff, joka avioitui 1850-luvulla helsinkiläisneitosen kanssa.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-17">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 17</ref> Avioliitosta syntyi vuonna 1860 Vasilj, joka kastettiin Helsingin sotilassairaalan kirkossa [[Kruununhaka|Kruununhaassa]]. Vasilj muutti Pietariin 1879 jatko-opintoja varten ja avioitui pian sen jälkeen. Avioliitosta syntyi Valentin Vaalan isä Jakov 1884. Vasilj jäi leskeksi ja solmi uuden avioliiton. Koko perhe muutti takaisin Helsinkiin 1890. Suomessa Vasilj perusti [[Turkki (vaate)|turkisompelimon]] sekä myöhemmin [[hattu]]kaupanhattukaupan.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-18">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 18</ref> Suomen kansalaisuuden hän sai 1918.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-19">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 19</ref>

Ajan tavan mukaisesti monet venäläisperheet omaksuivat toiseksi kotikieleksi ruotsin, mutta perheenjäsenet ymmärsivät ja puhuivat myös suomea – jo pelkästään [[Liiketoiminta|liiketoimien]] takia.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-21"/> Valentin puhui kotikielensä venäjän lisäksi ruotsia ja suomea sujuvasti. Sen sijaan kirjoitettu suomi luontui heikommin, ja myöhemmin urallaan hän tarvitsi [[Elokuvakäsikirjoitus|käsikirjoitusvaiheessa]] avustajia.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-33">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 33</ref> Valentinin äiti Nadescha toimi [[Harrastajateatteri|amatöörinäyttelijänä]], [[laulaja]]nalaulajana ja [[muusikko]]namuusikkona.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-21"/> Myös sisarukset Valentin ja Tatjana toimivat aktiivisesti näytelmäkerhoissa.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-22">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 22</ref> Jo pienestä pitäen Valentinia kiinnosti enemmän teatteri kuin koulukäynti. Lopulta taitelijaura vei voiton ja Helsingin venäläinen lyseo jäi kesken. Valentin meni 1920-luvun puolivälissä töihin [[Uusi Suomi|Uuden Suomen]] [[kuvalaatta]]osastolle.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-33"/>

Valentin Vaalaa kiinnosti jo varhain elokuvien ohjaus. Yhteinen näkemys löytyi kolme vuotta nuoremman [[Theodor Tugai]]n – myöhemmältä taitelijanimeltään Teuvo Tulio – kanssa, jonka Valentin tapasi talvisella [[luistelu]]radallaluisteluradalla teini-ikäisenä. Koska elokuvien teko oli kallista, he pääsivät kokeilemaan elokuvan tekoa vasta kesällä 1927 [[Vantaanjoki|Vantaanjoen]] varrella. Vaala ohjasi ja Tugai näytteli pääosaa.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-33"/> Kuvaukset keskeytettiin rahan puutteen vuoksi, ja Vaala jatkoi päivätyötään kuvalaattaosastolla. Seuraavana kesänä he saivat rahoittajaksi liikemies Armas Willamon ja tuottajaksi hänen agentuuriyhtiönsä [[Fennica (elokuvayhtiö)|Oy Fennica Ab:n]]. Esikoisteoksen nimeksi tuli ''[[Mustat silmät (vuoden 1929 elokuva)|Mustat silmät]]'', ja se valmistui alkukeväästä 1929. Elokuva ei ollut yleisömenestys eikä Vaalan mieleen. Muutama vuosi ensi-illan jälkeen hän heitti elokuvan [[Negatiivi (kuva)|alkuperäisnegatiivit]] mereen [[Kaivopuisto]]n edustalla.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-34">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 34</ref>

Elokuva oli [[Tauno Palo]]n ja [[Ansa Ikonen|Ansa Ikosen]] ensimmäinen yhteinen elokuva.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-39"/> Erään aikalaisnäkemyksen mukaan Vaala valitsi Palon vakionäyttelijäkseen paitsi ulkonäön ja näyttelijäkykyjen perusteella, myös sen vuoksi, että Vaala arvosti Palon joustavuutta ja käyttökelpoisuutta eri työtilanteissa.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-134">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 134</ref> Vastaavasti Vaala löysi tuolloin vielä [[klaffi]]tyttönä toimineen Ikosen Suomi-Filmin toimiston käytävältä. Elokuvatähdeksi päästäkseen Ikonen joutui [[hiusväri|värjäämään hiuksensa]] vaaleiksi ja muotoilemaan [[silmäripsi]]äänsilmäripsiään.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-133">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 133</ref>