Avaa päävalikko

Muutokset

57 merkkiä poistettu ,  7 vuotta sitten
p
turhat wikitykset pois
 
== Varhaiset vuodet ==
Valentin Vaalan isoisän isä oli Pjotr Hristoforovitsh Ivanoff, joka avioitui 1850-luvulla helsinkiläisneitosen kanssa.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-17">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 17</ref> Avioliitosta syntyi vuonna 1860 Vasilj, joka kastettiin Helsingin sotilassairaalan kirkossa [[Kruununhaka|Kruununhaassa]]. Vasilj muutti Pietariin 1879 jatko-opintoja varten ja avioitui pian sen jälkeen. Avioliitosta syntyi Valentin Vaalan isä Jakov 1884. Vasilj jäi leskeksi ja solmi uuden avioliiton. Koko perhe muutti takaisin Helsinkiin 1890. Suomessa Vasilj perusti [[Turkki (vaate)|turkisompelimon]] sekä myöhemmin [[hattu]]kaupanhattukaupan.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-18">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 18</ref> Suomen kansalaisuuden hän sai 1918.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-19">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 19</ref>
 
Vasiljin poika Jakov avioitui Nadeschda Aleksandrovna Jefimoffin<ref>Nadescha, puhuttelunimi Nadja, (1884–1959) oli paljasjalkainen helsinkiläinen (Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 19 & s. 33).</ref> kanssa vuonna 1909. Avioliitosta syntyi poika Valentin 1909 ja tytär Tatjana 1911. Jakovin perheen ensimmäinen koti sijaitsi Helsingin [[Katajanokka|Katajanokalla]]. Valentinin syntymän aikoihin Helsingin väestöstä runsas puolet puhui [[Suomen kieli|suomea]], 35 prosenttia [[Ruotsin kieli|ruotsia]] ja 7 prosenttia [[Venäjän kieli|venäjää]].<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-19"/> Perhe muutti myöhemmin [[Unioninkatu|Unioninkadulle]], jossa se asui seuraavat 17 vuotta.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-20">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 20</ref> Valentin kävi koulunsa [[Ortodoksinen kirkko|ortodoksiseurakunnan]] ylläpitämässä [[Tabunovin koulu]]ssa.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-21">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 21</ref>
 
Ajan tavan mukaisesti monet venäläisperheet omaksuivat toiseksi kotikieleksi ruotsin, mutta perheenjäsenet ymmärsivät ja puhuivat myös suomea – jo pelkästään [[Liiketoiminta|liiketoimien]] takia.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-21"/> Valentin puhui kotikielensä venäjän lisäksi ruotsia ja suomea sujuvasti. Sen sijaan kirjoitettu suomi luontui heikommin, ja myöhemmin urallaan hän tarvitsi [[Elokuvakäsikirjoitus|käsikirjoitusvaiheessa]] avustajia.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-33">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 33</ref> Valentinin äiti Nadescha toimi [[Harrastajateatteri|amatöörinäyttelijänä]], [[laulaja]]nalaulajana ja [[muusikko]]namuusikkona.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-21"/> Myös sisarukset Valentin ja Tatjana toimivat aktiivisesti näytelmäkerhoissa.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-22">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 22</ref> Jo pienestä pitäen Valentinia kiinnosti enemmän teatteri kuin koulukäynti. Lopulta taitelijaura vei voiton ja Helsingin venäläinen lyseo jäi kesken. Valentin meni 1920-luvun puolivälissä töihin [[Uusi Suomi|Uuden Suomen]] [[kuvalaatta]]osastolle.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-33"/>
 
== Ensimmäiset ohjaukset ==
=== Yhteistyö Theodor Tugain kanssa ===
[[Tiedosto:Mustat silmat 1928.jpg|thumb|''[[Mustat silmät (vuoden 1929 elokuva)|Mustat silmät]]'' -elokuvan kuvaustauolla. Kolmas vasemmalta [[Theodor Tugai]] ja kameran oikealla puolella Valentin Vaala.]]
Valentin Vaalaa kiinnosti jo varhain elokuvien ohjaus. Yhteinen näkemys löytyi kolme vuotta nuoremman [[Theodor Tugai]]n – myöhemmältä taitelijanimeltään Teuvo Tulio – kanssa, jonka Valentin tapasi talvisella [[luistelu]]radallaluisteluradalla teini-ikäisenä. Koska elokuvien teko oli kallista, he pääsivät kokeilemaan elokuvan tekoa vasta kesällä 1927 [[Vantaanjoki|Vantaanjoen]] varrella. Vaala ohjasi ja Tugai näytteli pääosaa.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-33"/> Kuvaukset keskeytettiin rahan puutteen vuoksi, ja Vaala jatkoi päivätyötään kuvalaattaosastolla. Seuraavana kesänä he saivat rahoittajaksi liikemies Armas Willamon ja tuottajaksi hänen agentuuriyhtiönsä [[Fennica (elokuvayhtiö)|Oy Fennica Ab:n]]. Esikoisteoksen nimeksi tuli ''[[Mustat silmät (vuoden 1929 elokuva)|Mustat silmät]]'', ja se valmistui alkukeväästä 1929. Elokuva ei ollut yleisömenestys eikä Vaalan mieleen. Muutama vuosi ensi-illan jälkeen hän heitti elokuvan [[Negatiivi (kuva)|alkuperäisnegatiivit]] mereen [[Kaivopuisto]]n edustalla.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-34">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 34</ref>
 
=== Fennica-Filmin kausi ===
Vuodesta 1935 eteenpäin Vaala pysyi uskollisesti Suomi-Filmillä uransa loppuun asti. Hänen pitkäaikaisimpia yhteistyökumppaneita olivat elokuvaaja [[Eino Heino]] sekä näyttelijä ja käsikirjoittaja [[Lea Joutseno]].<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-39">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 39</ref> Vaala aloitti tehtävänsä yhtiön toisen kuvausyksikön ohjaajana. Myöhemmin Risto Orko siirtyi Suomi-Filmin johtoon ja Vaalasta tuli yhtiön ykkösohjaaja.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-45">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 45</ref> Hänen ensimmäinen elokuvansa Suomi-Filmissä oli ''[[Kaikki rakastavat]]'' (1935). Se on Helsingissä, [[Espoo]]ssa ja [[Hanko|Hangossa]] kuvattu romanttinen komedia kahden nuoren ihmisen välisestä mutkikkaasta rakkaussuhteesta.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-39"/>
 
Elokuva oli [[Tauno Palo]]n ja [[Ansa Ikonen|Ansa Ikosen]] ensimmäinen yhteinen elokuva.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-39"/> Erään aikalaisnäkemyksen mukaan Vaala valitsi Palon vakionäyttelijäkseen paitsi ulkonäön ja näyttelijäkykyjen perusteella, myös sen vuoksi, että Vaala arvosti Palon joustavuutta ja käyttökelpoisuutta eri työtilanteissa.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-134">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 134</ref> Vastaavasti Vaala löysi tuolloin vielä [[klaffi]]tyttönä toimineen Ikosen Suomi-Filmin toimiston käytävältä. Elokuvatähdeksi päästäkseen Ikonen joutui [[hiusväri|värjäämään hiuksensa]] vaaleiksi ja muotoilemaan [[silmäripsi]]äänsilmäripsiään.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-133">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 133</ref>
 
Siinä missä ''Kaikki rakastavat'' oli osittain puutteellinen{{Selvennä|Millä tavalla puutteellinen? Ilmeisesti ei menestynyt?}} Vaala-komedia, hänen seuraava elokuvansa, [[Hilja Valtonen|Hilja Valtosen]] romaaniin perustuva ''[[Vaimoke]]'' (1936), osoittautui täysosumaksi. Se kertoi Tauno Palon esittämästä [[agronomi]]sta, joka vedonlyönnin johdosta päättää ottaa vaimokseen seuraavaan vastaan tulevan naisen. Palon mielitiettyä elokuvassa esitti jälleen Ansa Ikonen. Elokuva oli yleisömenestys, ja Vaala ohjasi elokuvalle epäsuoran jatko-osan ''[[Mieheke]]'' (1936).<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-46">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 46</ref> Elokuvat edustivat amerikkalaista [[screwball-komedia]]a, jossa [[Romanttinen komedia|romanttiseen komediaan]] oli lisätty [[farssi]]maisia piirteitä.<ref name="lainelukkarilaseitajarvi-56">Laine, Lukkarila & Seitajärvi 2004, s. 56</ref>
15 502

muokkausta