Ero sivun ”Kivinäätä” versioiden välillä

'''Kivinäätä''' eli '''koivunäätä''' eli '''pihanäätä''' (''Martes foina'') on Euroopassa ja Aasiassa elävä [[näätäeläimet|näätäeläin]].<ref name="Maailmaneläimet">{{Kirjaviite | Tekijä = Nurminen, Matti (toim.)| Nimeke = Maailman eläimet: Nisäkkäät 1 | Vuosi = 1986 |Sivu = 110–111 |Selite = (Englanninkielinen alkuteos ''The Encyclopedia of Mammals 1'', sarjassa World of animals) | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Tammi | Tunniste = ISBN 951-30-6530-8 }}</ref> [[Nisäkäsnimistötoimikunta|Nisäkäsnimistötoimikunnan]] ehdotus lajin uudeksi suomenkieliseksi nimeksi on '''kylänäätä'''.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä= Nisäkäsnimistötoimikunta | Nimeke= Maailman nisäkkäiden suomenkieliset nimet | Osoite= http://www.luomus.fi/nisakkaat/index.php?name=Martes%20foina | Ajankohta= 2008 | JulkaisijaSelite=vahvistamaton Luonnontieteellinenehdotus keskusmuseo, Helsingin yliopistonisäkkäiden nimiksi| Luettu= 12.7.2010}}</ref>

Kivinäätä on tavallista [[näätä]]ä pienempi ja tukevampi, sen jalat ovat lyhyemmät, pää suipompi, korvat pienemmät ja turkki vaaleampi kuin näädän. VaaleaValkoinen rintalaikku voi ulottua jopa etujalkoihin asti, ja se on usein kaksiosainen<ref name="Maailmaneläimet" />. Kivinäädän polkuanturat ovat paljaat. Täysikasvuinen kivinäätä on häntä mukaan lukien noin 70 senttimetriä pitkä, josta hännän osuus on noin kolmannes. Kivinäätä painaa noin 1 - 21–2,5 kiloa.

Kivinäädän varsin laaja levinneisyysalue ulottuu koko Keski- ja Etelä-Euroopasta aina [[Mongolia]]an. Pohjoisessa sen levinneisyysaluetta ovat [[Tanska]] ja Etelä-[[Viro]]. Kivinäätä elää vuoristoissa jopa 20002 000 metrin korkeudessa. Se on lähes kaikkialla levinneisyysalueellaan näätää runsaampi, eikä se näädästä poiketen karta vaan suosii asutusta. Kivinäätä suosii louhikoita ja kallionrotkoja. Se elää lähinnä metsissä ja viljelyseuduilla.

Kivinäätä tekee pesän metsissä yleensä puunkoloon ja asutuilla alueilla myös latoihin, joissa se kaivautuu mieluusti olkiin ja heiniin. Se voi tehdä pesän myös taloihin, kivimuuriin ja raunioihin. Pesän se vuoraa höyhenillä ja karvoilla. Elintavoiltaan kivinäätä muistuttaa näätää paljon, lukuun ottamatta elinpaikkaa. Kivinäätä on vilkas, hyvä kiipeämään, hyvä uimari, ja voi tehdä jopa kolmen metrin loikkia. Kivinäätä pääsee kulkemaan pienistäkin raoista. Kivinäädät liikkuvat lähinnä öisin ja kesällä myös päivällä jolloin ne voivat tehdä pitkiäkin saalistusmatkoja. Muulloin ne nukkuvat pesässään.

Kivinäädän parittelukausi on kesä-elokuussa ja kivinäätänaaras synnyttää huhti- toukokuussa 3-53–5 pentua, joita se pitää piilossa pesässä. Kun poikaset ovat tarpeeksi kasvaneet ne tulevat saalistusretkille mukaan.