Ero sivun ”Tutkintapyyntö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Thi (keskustelu | muokkaukset) Ei muokkausyhteenvetoa |
+väitetty |
||
Rivi 1:
'''Tutkintapyyntö''' on termi ja [[esitutkinta]]prosessin vireillepanotoimi, jota käytetään joissakin yhteyksissä [[rikosilmoitus]]-termin sijasta. Tutkintapyynnön saatuaan poliisi arvioi ensin, onko ''syytä epäillä'' rikosta, ja jos on, aloitetaan asiassa esitutkinta. ''Syytä epäillä'' -kynnys on matalin [[rikosprosessi]]n tuntemista toimenpidekynnyksistä.
Rikosilmoituksen ja tutkintapyynnön väitetty käsitteellinen ero on siinä, että rikosilmoitukseksi kutsutaan poliisille tehtyä ilmoitusta, jossa ilmiannetaan joku tietty henkilö tai henkilöt jostakin rikoksesta, kun taas tutkintapyynnöksi kutsutaan selvityspyyntöä, jossa poliisia vain pyydetään viran puolesta selvittämään, sisältyykö epäillyn menettelyyn mahdollisesti rikos.
Kirjassa ''[[Suuri kaalihuijaus]]'' [[Tommi Uschanov]] kuitenkin kirjoittaa, että laki ei tunne termiä tutkintapyyntö ja että ei ole olemassa erillistä tutkintapyyntöä tai rikosilmoitusta. Poliisille ei siis voi tehdä tutkintapyyntöä tai rikosilmoitusta, vaan ainoastaan ilmoittaa mahdollisesta rikoksesta.<ref>Tommi Uschanov, "Suuri kaalihuijaus", s 142, 2. Painos 2010</ref> Kansalainen ilmoittaa poliisille mahdollisesta rikoksesta ja poliisi sitten kirjaa ilmoituksen ''rikosilmoituksena'', jos poliisin mielestä on syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Jos selvää syytä epäillä ei ole, poliisi kirjaa ilmoituksen ''sekailmoituksena''. Ilmoituksen tekijä ei siis voi valita, tekeekö hän rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön, vaan kansalainen tekee ainoastaan ''ilmoituksen'' poliisille. Uschanovin mukaan termi tutkintapyyntö on rikosilmoituksen [[eufemismi]].
| |||