Ero sivun ”Tutkintapyyntö” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p w |
Uschanovin mukaan tutkintapyyntöä ei ole olemassa |
||
Rivi 2:
Rikosilmoituksen ja tutkintapyynnön käsitteellinen ero on siinä, että rikosilmoitukseksi kutsutaan poliisille tehtyä ilmoitusta, jossa ilmiannetaan joku tietty henkilö tai henkilöt jostakin rikoksesta, kun taas tutkintapyynnöksi kutsutaan selvityspyyntöä, jossa poliisia vain pyydetään viran puolesta selvittämään, sisältyykö epäillyn menettelyyn mahdollisesti rikos.
Kirjassa "Suuri Kaalihuijaus", Tommi Uschanov kuitenkin kirjoittaa, että laki ei tunne termiä tutkintapyyntö ja että ei ole olemassa erillistä tutkintapyyntöä tai rikosilmoitusta. Poliisille ei siis voi tehdä tutkintapyyntöä tai rikosilmoitusta, vaan ainoastaan ilmoittaa mahdollisesta rikoksesta. <ref>Tommi Uschanov, "Suuri kaalihuijaus", s 142, 2. Painos 2010</ref> Kansalainen ilmoittaa poliisille mahdollisesta rikoksesta ja poliisi sitten kirjaa ilmoituksen ''rikosilmoituksena'', jos poliisin mielestä on
syytä epäillä rikoksen tapahtuneen. Jos selvää syytä epäillä ei ole, poliisi kirjaa ilmoituksen ''sekailmoituksena''. Ilmoituksen tekijä ei siis voi valita, tekeekö hän rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön vaan kansalainen tekee ainoastaan ''ilmoituksen'' poliisille. Uschanovin mukaan termi tutkintapyyntö on rikosilmoituksen [[eufemismi]].
Mikäli poliisille tehdyn ilmoituksen kohteena oleva taho ilmiannetaan väärin perustein, voi hän mahdollisesti myöhemmin vaatia rikosilmoituksen tekijälle rangaistusta [[kunnianloukkaus|kunnianloukkauksesta]] tai väärästä ilmiannosta. Mikäli ilmoittaja haluaa välttää tätä riskiä (esimerkiksi tilanteessa, jossa rikoksen tunnusmerkistön täyttymisestä ei ole täyttä varmuutta), kannattaa poliisin puoleen kääntyä edellä kuvatulla tutkintapyynnöllä, sillä toisin kuin rikosilmoituksessa, tällaisessa tutkintapyynnössä ei ''[[de jure]]'' väitetä epäillyn syyllistyneen rikokseen.
| |||