Ero sivun ”Charlesin laki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Charlesin laki''' on [[termodynamiikka|termodynamiikan]] laki, joka kuvaa vakiomassaisen [[ideaalikaasu]]n käyttäytymistä vakiotilavuudessa (isokoorinen prosessi). Sen mukaan kaasun paine on suoraan verrannollinen [[absoluuttinen lämpötila|absoluuttiseen lämpötilaan]]. Jos myös tilavuus saa muuttua, yleistyy Charlesin laki [[ideaalikaasun tilanyhtälöksi]].
[[Kuva:Charles's law graph.png|thumb|right|260px|Kahden eri kaasun tilavuus-lämpötila -kuvaajat. Tilavuuden muutos on suoraan verrannollinen lämpötilan muutokseen, mikä ilmentää Charlesin lakia.]]
 
==Historia==
'''Charlesin laki''' (suomalaisissa oppikirjoissa nimeltään '''Gay-Lussacin laki''') on termodynamiikan laki, jonka mukaan [[ideaalikaasu]]n [[tilavuus]] on suoraan riippuvainen sen [[lämpötila]]sta kaasun ollessa [[paine|vakiopaineessa]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Abdus Satter, Ghulam M. Iqbal & James L. Buchwalter| Nimeke = Practical Enhanced Reservoir Engineering: Assisted with Simulation Software| Kappale = | Sivu = 116| Selite = | Julkaisija = PennWell Books | Vuosi = 2008| Tunniste = ISBN 9781593700560 | www = http://books.google.com/books?id=oss907r__30C&printsec=frontcover&source=gbs_v2_summary_r&cad=0#v=onepage&q=&f=false| www-teksti = Google Book| Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref>
 
Ilmiön havaitsi tiettävästi ensimmäisenä ranskalainen tieteellisten mittalaitteiden kehittäjä Guillaume Amontons (1663 – 1705). Vaikka tarkkoja lämpömittareita ei silloin vielä ollut käytettävissä, hän havaitsi kaasun tilavuuden "kasvavan kolmanneksella kun kaasu vietiin kylmästä tilasta kiehuvaan veteen". Hän väitti myös, että lämpötilan alentaminen pienetää kaasun painetta ja esitti ajatuksen absoluuttisesta kylmyydestä. Lain muotoili täsmällisesti ranskalainen kemisti [[Joseph Louis Gay-Lussac]] vuonna [[1809]]<ref>Englanninkielinen Wikipedia: [http://en.wikipedia.org/wiki/Gas_Laws Gas Laws]</ref>. Tämä ideaalikaasujen periaate tunnetaan ranskassa, saksassa ja englannissa nimellä ''Gay-Lussacin laki'' ja saksassa myös nimellä ''Amontonin laki'' tai ''Gay-Lussacin 2. laki'' ja englannissa myös nimellä ''painelaki''.
Tämä ideaalikaasujen periaate tunnetaan ranskassa, saksassa ja englannissa nimellä ''Gay-Lussakin laki'' ja saksassa nimellä ''Amontonin laki'' tai ''Gay-Lussacin 2. laki''.
 
==Perusteet==
Lain kehitti [[ranska]]lainen fyysikko [[Jacques Charles]]. Hän havaitsi vuonna [[1787]], että vakiopaineessa kaasun tilavuus kasvaa [[lineaarikuvaus|lineaarisesti]] lämpötilan kasvaessa. Tämä yhteys voidaan esittää yhtälöllä '''V = bT''', jossa '''b''' vakio, tai vaihtoehtoisesti
 
LainKiinteässä kehittitilavuudessa [[ranska]]lainen fyysikko [[Jacques Charles]]. Hän havaitsi vuonna [[1787]], että vakiopaineessa kaasunideaalikaasun tilavuuspaine kasvaa [[lineaarikuvaus|lineaarisesti]] lämpötilan kasvaessa. Tämä yhteys voidaan esittää yhtälöllä '''Vp = bT''', jossa '''b''' vakio, tai vaihtoehtoisesti
<math>\frac{V}{T}= \textrm{vakio}</math>, eli <math>\frac{V_1}{T_1} = \frac{V_2}{T_2}</math>.
 
:<math>\frac{VP}{T}= \textrm{vakio}</math>, eli <math>\frac{V_1}{T_1} = \frac{V_2}{T_2}</math>.
Eräs mielenkiintoinen huomio Charlesin laissa on se, että kaikkien kaasujen tilavuus-lämpötilakäyrät [[ekstrapolointi|ekstrapoloituvat]] kohti [[absoluuttinen nollapiste|absoluuttista nollapistettä]]. Toisin sanoen lämpötilassa 0 [[Kelvin|K]] (=&nbsp;-273,15&nbsp;[[Celsiusaste|°C]]) myös aineen tilavuus olisi nolla.
 
Toisin sanoen
==Viitteet==
{{Viitteet}}
 
:<math>\frac{P_1}{T_1}=\frac{P_2}{T_2},</math>
==Katso myös==
 
missä <math>P_1</math> ja <math>T_1</math> ovat kaasun paine ja lämpötila hetkellä 1, ja <math>P_2</math> ja
 
<math>T_2</math> hetkellä 2.
 
Gay-Lussacin lakia sovellettaessa [[lämpötila]] on mitattava termodynaamisella lämpötila-asteikolla, jonka nollakohtana on [[absoluuttinen nollapiste]], siis esimerkiksi [[kelvin]]einä (ei [[celsiusaste]]ina).
 
Esimerkiksi kaasun lämpötilan noustessa vakiotilavuudessa 0 °C:sta +10 °C:een sen absoluuttinen lämpötila nousee 273,15 kelvinistä 283,15 kelviniin eli noin 1,0366 %, joten sen paine kasvaa myös noin 1,0366 % entisestään.
 
== Viitteet ==
{{viitteet}}
 
==Katso myös==
*[[Ideaalikaasu]]
*[[Boylen laki]]