Ero sivun ”Kypärä” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p r2.6.4) (Botti lisäsi: ro:Cască (protecție) |
→Tuliaseiden aika: Virhe kypärän paksuudessa |
||
Rivi 39:
Tuliaseiden yleistyessä haarniskointi alkoi menettää Euroopassa merkitystään 1600-luvulla. 1700-luvun alussa haarniskoja ja panssareita käytettiin enää vähän. Silti kypärää pidettiin hyödyllisenä ja erityisesti ratsuväki käytti niitä edelleen. 1700- ja 1800-luvulla kypärät valmistettiin nahasta, vaskesta tai teräksestä. Preussin ratsuväki luopui rintapanssarin ja kypärän käytöstä taistelutilanteessa vuonna 1889, Itävalta 1860. Britanniassa vanhan malliset kypärät korvattiin 1868 [[hellekypärä]]llä, jota ei ollut suunniteltu suojaamaan taistelussa viholliselta. Preussissa otettiin vuonna 1842 käyttöön nahkainen ''Pickelhaube''-kypärä, jolla ei myöskään ollut suojaavaa vaikutusta.<ref>Woosnam-Savage & Hall s. 104-110</ref>
Armeijat marssivat [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäiseen maailmansotaan]] ilman päätä suojaavia kypäröitä. Ennen ensimmäistä maailmansotaa armeijoiden tavoitteena oli pitää jalkaväkisotilaan henkilökohtainen varustus mahdollisimman kevyenä. Maailman parhaana kypärämallina aikalaiset pitivät brittien hellekypärää, joka oli valmistettu korkista ja oli siten kevyt. Metallinen kypärä ei tullut missään tapauksessa kysymykseen. Länsirintaman asemasodan pattitilanne yritettiin ratkaista yhä suuremmilla tykistökeskityksillä. Vuoteen 1915 mennessä 80 % länsirintamalla tulleista vammoista tuli kranaattien sirpaleista. Ranskalaiset lääkärit arvioivat, että näistä vammoista joka neljäs oli kuolemaan johtava. Ensimmäisenä sirpalevaaran torjumiseen ryhtyi ranskalainen kenraali Adrian, joka jakoi joulukuussa 1914 joukoilleen teräksiset kypärät. Vaikka tämän ensimmäisen mallin paksuus oli vain
[[Kuva:Stahlhelm.jpg|thumb|Saksalainen toisen maailmansodan aikainen M/35 kypärä]]
Japani (1932), Italia (1933) ja Neuvostoliitto (1928 ja 1936) ottivat 1930-luvulla käyttöön saksalaisten Stahlhelmiä vastaavia kypärämalleja. Saksalaiset uudistivat oman mallinsa vuonna 1935. Saksalaisten mallia seurasivat 1930-luvulla vielä Tšekkoslovakia, Puola ja Alankomaat. Ranska, Yhdysvallat ja Britannia eivät ottaneet maailmansotien välillä uusia kypärämalleja käyttöön. Yhdysvallat otti käyttöön uuden M1-kypärän vuonna 1941. Britannia aloitti oman kehittyneemmän Brodie Mk III -mallin valmistamisen vuonna 1943, mutta sitä ei koskaan saatu valmistettua riittävästi. Neuvostoliitto otti käyttöön vuonna 1941 uuden kypärämallin. Britannia, Saksa ja Yhdysvallat valmistivat erikoiskypäriä laskuvarjojoukoille. Yhdysvallat varusti lentokonemiehistöt teräskypäröillä.<ref>Woosnam-Savage & Hall s. 128-130, 134</ref>
|