Ero sivun ”Englantilainen potilas” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Velma (keskustelu | muokkaukset)
p mallineen korjaus
→‎Tarina: uusiksi
Rivi 32:
 
==Tarina==
{{juonipaljastus}}
Elokuva kertoo vaikeasti palaneen miehen, tämän kanadalaisen hoitajan, kanadalaisen varkaan ja Britannian armeijan intialaisen pioneerin tarinaa, kun nämä asuvat [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] lopussa italialaisessa luostarissa.
Elokuva sijoittuu [[toinen maailmansota|toiseen maailmansotaan]]. Ranskalais-kanadalainen sairaanhoitaja Hana ([[Juliette Binoche]]) hoitaa eräässä [[italia]]laisessa hylätyssä luostarissa vakavasti palanutta miestä, joka tunnetaan aluksi vain ”englantilaisena potilaana”. Potilas on vastahakoinen paljastamaan omia tietojaan muille, mutta katsojat saavat tilaisuuden kurkistaa hänen menneisyyteensä takaumien avulla. Niiden myötä paljastuu hitaasti, että potilas on tosiasiassa [[unkari]]lainen maantieteilijä kreivi László de Almásy ([[Ralph Fiennes]]), joka matkusti vuosia sitten [[Afrikka]]an tekemään karttaa [[Sahara]]sta. Afrikassa ollessaan Lászlólla oli myös suhde naimissa olevaan naisen, Katharine Cliftonin ([[Kristin Scott Thomas]]), kanssa, mikä lopulta johti hänen nykyiseen tilaansa. Potilaan saadessa muistiaan takaisin yhä enemmän David Caravaggio ([[Willem Dafoe]]), [[kanada]]lainen tiedusteluvakooja, saapuu luostariin. Caravaggio menetti molemmat peukalonsa erään saksalaisupseerin kuulustelussa, ja lopulta hän paljastaa, että potilas on osaltaan syyllinen siihen, että Caravaggio joutui [[saksa]]laisten kiduttamaksi.
 
Potilaan tarinan lisäksi elokuva kertoo myös Hanan ja erään [[britti]]en armeijassa toimivan [[intia]]laisen sikhipioneerin, Kipin ([[Naveen Andrews]]), rakkaustarinan. Aikaisempien kokemuksiensa myötä Hana uskoo, että jokainen hänen lähelleen tuleva tulee todennäköisesti kuolemaan pian, eikä tilannetta ei paranna se, että Kip on pomminpurkaja. Heidän romanssinsa onkin tästä syystä vuoksi hyvin jännitteinen.
 
Elokuvan tapahtumat sijoittuvat sekä toiseen maailmansotaan että vuosiin ennen sodan syttymistä, ja elokuva onkin tarina rakkaudesta, kohtalosta, väärinkäsityksistä ja paranemisesta. Koska elokuva koostuu suurilta osin takaumista, sen tapahtumat aukeavat parhaiten, kun elokuva jaetaan kahteen erilliseen, kronologisesti kerrottuun juoneen.
 
Ensimmäinen juoni sijoittuu 1930-luvun loppuun. Unkarilainen vähäaateli, kreivi László de Almásy, on [[Egypti]]in ja [[Libya]]an lähteneen, kuninkaallisen maantiedeseuran arkeologisen tutkimusretkikunnan toinen johtaja. Kreivi ja hänen englantilainen kumppaninsa Madox ([[Julian Wadham]]) ovat täysiverisiä akateemikkoja, jotka eivät ymmärrä juuri mitään [[Eurooppa|Euroopan]] ja [[Pohjois-Afrikka|Pohjois-Afrikan]] kieppuvista poliittisista suhteista. Heidän retkikuntansa yhteishenkeä ja rahatilannetta tulee piakkoin kohentamaan eräs brittiläinen pariskunta, Geoffrey ([[Colin Firth]]) ja Katharine Clifton, jotka liittyvät mukaan tutkimusretkelle. Upea ja hienostunut Katherine tekee kreiviin suuren vaikutuksen. Koska Geoffrey joutuu olemaan paljon poissa retkikunnasta hoitaakseen välillä muita asioita, kreivin ja Katharinen välinne syntyy pian intohimoinen suhde.
 
Hiukan ennen toisen maailmansodan syttymistä retkikunta tekee suuren arkeologisen löydön: kreivi löytää Saharasta muinaisen luolan, joka on koristeltu [[esihistoria]]llisilla ”uivilla hahmoilla”. Samaan aikaan myös Katharinen ja kreivin suhde saavuttaa aistillisen huippunsa ja vaikuttaa sitten taantuvan. Katharine tuntee suuria tunnontuskia uskottomuudestaan, kun taas kreiviä alkaa vaivata mustasukkaisuus sekä tasapainottomuus, joka tulee kalvamaan häntä vielä myöhemminkin.
 
Vuoden 1939 syksy ja sitä seurannut sodanjulistus pysäyttävät kreivin löytämän luolan tutkimukset. Sen seurauksena Madox ja kreivi päättävät lähteä eri suuntiin. Sillä välin Geoffrey on saanut selville kreivin ja Katherinen suhteen ja kostaa parille äkkiä ja dramaattisesti: hän rysäyttää lentokoneensa kreivin hylättyyn leiriin Katherinen ollessa koneen kyydissä. Geoffrey itse kuolee välittömästi, Katharine loukkaantuu vakavasti ja kreivi puolestaan välttää törmäyksen vain nipin napin. Kreivi onnistuu viemään Katharinen suojaan uivien hahmojen koristamaan luolaan. Hän antaa Katherinelle vettä, taskulampun ja tulta, ja jättää tämän sitten yksin hakeakseen apua kolmen päivän kävelymatkan päässä olevasta [[Kairo]]sta. Mieliala brittien hallitsemassa Egyptissä on vaihtunut, eikä pökerryksissä oleva ja kuivunut kreivi, jolla on lisäksi ei-englantilainen nimi, pysty kertomaan viranomaisille ymmärrettävästi lento-onnettomuudesta ja Katharinen hädästä. Sen sijaan hän menettää malttinsa kuulustelun aikana, minkä seurauksena hänet heitetään vankilaan. Kun kreivi viimein pääsee pakoon ja palaa luolaan (saksalaisten avulla), Katharine on jo ehtinyt kuolla. Vaikka kreivi itse on vielä fyysesti hengissä, myös hän kuolee henkisesti Katharinen myötä.
 
Elokuvan toinen juoni sijoittuu Italiaan ja toisen maailmansodan viimeisiin kuukausiin. Kreivi on nyt invalidi, sillä hän on palanut kammottavasti eräässä toisessa lento-onnettomuudessa pian Katharinen kuoleman jälkeen. Kreivi on täysin riippuvainen [[morfiini]]sta ja ranskalais-kanadalaisen sairaanhoitajansa Hanan hoivasta. Hana on jäänyt jälkeen omasta lääkintäyksiköstään ja perustanut väliaikaisen hoitopaikan pommien vaurioittamaan mutta kauniiseen italialaiseen huvilaan voidakseen hoitaa kreiviä.
 
Huvilasta tulee lopulta myös elokuvan muiden juonten palasten keskiö. Osa näistä juonen palasista on uusia, ja osa liittyy aiempiin tapahtumiin Pohjois-Afrikassa. Jokainen niistä kuitenkin liittyy tavalla tai toisella rakkauteen, mahdollisuuksiin ja itse sotaan. Hana on joutunut kokemaan sulhasensa ja ystävänsä kuoleman sodan aikana Italiassa käydyissä taisteluissa. Katsojat jäävät pohtimaan, josko Hanan suhde brittiläisintialaisen luutnantin kanssa vihdoin muuttaisi hänen epäonnisen rakkauselämänsä parempaan suuntaan. Huvilaan tullut vierailija Caravaggio etsii epämuodostunutta kreiviä, jolla hän uskoo olleen osuutta hänen Egyptissä ja Libyassa kohtaamiinsa onnettomuuksiin. Caravaggio näet törmäsi sattumalta Geoffreyn murskaantuneen lentokoneen jäännöksiin jossain vuosien 1940 ja 1942 paikkeilla. Hän menetti molemmat peukalonsa natsien kammottavassa kuulustelussa ja on siitä lähtien jahdannut ja tappanut niitä, joiden hän uskoo olleen vastuussa hänen kohtalostaan. Caravaggio uskoo kreivin olleen osa aavikolla toimivaa vakooja- ja salajuoniverkostoa ja kertoo tälle Madoxin tekemästä itsemurhasta. Hän olettaa kreivin tappaneen Cliftonit. Vasta kun kreivi on kertonut kaiken Cliftoneiden lento-onnettomuudesta ja yrityksistään pelastaa Katharine saksalaisten avustuksella, Caravaggio käsittää totuuden ja antaa kreiville anteeksi.
 
Myös Hana tekee oman sovintonsa elokuvan lopussa. Kun Kip selviää miltei varmasta kuolemasta sodan viimeisenä päivänä, Hanan toivo rakkauteen elpyy jälleen. Kreivi pyytää Hanaa antamaan hänelle yliannostuksen morfiinia, mihin tämä suostuu.
{{juonipaljastus loppu}}
 
===Rooleissa===