Wikipedia

Ero sivun ”Tekniikan historia” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
satunnaista kielenhuoltoa, lisää tarvittaisiin (aika karkeitakin virheitä joukossa)
Rivi 13:
# ''Sattuman tekniikaksi'' kuvataan vaihetta, jonka alkuaskeleella on pähkinöitä kivellä rikkova [[simpanssi]]. Varhaiset ihmiset eivät ole järjestelmällisesti pystyneet siirtämään teknistä taitoaan jälkipolville ja monet asiat ovat jouduttu keksimään useaan kertaan. Myös populaatioiden pienuus on vaikeuttanut tiedonsiirtoa, koska osaaja saattaa kuolla ennen kuin muut oppivat samat taidot. Siirtyminen nyrkki-iskurista kivikirveeseen on ollut jo merkittävä kehitysaskel. Keksinnöt seuraavat todennäköisyydenlakeja siitä mihin ihmiset luonnossa saattavat ajan kanssa törmätä. Tämä hidas kehityksen vaihe alkaa varhaisella kivikaudella ja kestää miljoona vuotta.
# ''Käsityöläisen tekniikka'' -vaihe alkoi myöhäisellä kivikaudella, jolloin alkoi muodostua työnjakoa. Jotkut osaavat tehdä asioita paremmin kuin muut, mikä synnyttää kaupankäyntiä, kun joku ompelee vaatteet ja toiset tuovat hänelle ruuan. Osaamisen siirtymistä seuraavalle sukupolvelle varmistetaan oppipoikien avulla tekniikkaa kuitenkaan laajemmin kehittämättä. Maanviljely alkaa. Käsityöläistekniikkavaihe alkoi muutama kymmenentuhatta vuotta sitten ja sen aikana kehittyi useita muinaisia kulttuureja. Ihminen ymmärtää, että kengäntekemisentaito on jotakin epäluonnollista. Sen alkuperä ei ole eläinkunnassa. Ihmisten kontaktit muihin ihmisyhteisöihin kaupankäynnin myötä moninkertaistuvat ja samoin siirtyvät ideat.
[[Tiedosto:ReconstructedOetziAxe.jpg|thumb|Rekonstruktio [[Ötzi]]n [[kupari]]kärjelläterällä varustetusta [[kirves|kirveestä]].]]
#<li value="3"> ''Insinöörin tekniikka'' on sidoksissa luonnontieteellisen ajattelun kehittymiseen. [[Arkhimedes]] antoi jo esimerkkiä [[tuotekehitys|suunnittelu]]työn merkityksestä. Insinöörin tekniikka -vaihe alkoi muodostua hitaasti keskiajan lopulla ja pääsi kukoistukseensa, kun suunnittelussa alettiin hyödyntää [[luonnontiede|luonnontieteen]] tuloksia. Keksiminen käsityöläisyhteiskunnassa tuottaa työkaluja, ei koneita. Koneet pitää suunnitella ja siihen tarvitaan insinööri. Tiukan määritelmän mukaan ensimmäinen [[kone]] edustaen tekniikan kolmatta vaihetta on [[Richard Roberts (insinööri)|Robertsin]] vuosina 1822-30 kehittämä [[kutomakone]], koska se on ensimmäinen itsenäisesti toimiva kone, joka tekee itsenäisesti jonkun tuotteen. Teknikko-insinööri on siinä erottunut suorittaja-taitajasta.
 
Rivi 20:
Tiedot esihistoriallisen ajan keksinnöistä perustuvat arkeologiseen aineistoon. Arkeologisessa aineistossa säilyneet työkalut ovat tärkeitä myös muiden alojen kuin tekniikan ymmärtämisen kannalta, sillä käytetty teknologia kertoo paljon yhteiskunnasta yleensä.
 
[[Kuva:Frühskandinavischer Einbaum 2.jpg|thumb|[[Ruuhi]] on vanha pohjoismainen vene, joka tehtiin yhdestä puusta. NäitäNiitä käytettiin jo kivikaudella.]]
 
Esihistoriallisella ajalla [[Acheulin kulttuuri]]ssa, mahdollisesti jo noin 1,5 miljoonaa vuotta sitten, [[ihminen|nykyihmistä]] edeltänyt [[Homo erectus]] tai vielä varhaisempi ihmislaji oppi hallitsemaan [[tuli|tulta]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://news.bbc.co.uk/2/hi/science/nature/3670017.stm | Nimeke = Early human fire skills revealed| Tekijä = Paul Rincon | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 29.4.2004| Julkaisupaikka = | Julkaisija = BBC News| Viitattu = 20.10.2010 | Kieli = {{en}}}}</ref> Kivityökaluista kuten [[Nyrkki-iskuri|nyrkki-iskureista]] on jäänteitä 2,5 miljoonan vuoden takaa.<ref>[http://www.archaeology.org/9703/newsbriefs/tools.html World's Oldest Stone Tools] Archeology.org</ref> Tulta on käytetty 400 000 vuotta sitten puisten keihäänkärkien koventamiseen. Koska ihminen alkoi kypsentää ruokaa tulella, ei ole tarkasti tiedossa. Tällä keksinnöllä oli suuri merkitys ravitsemuksen suhteen, sillä kypsennetystä ruoasta pystytään käyttämään hyödyksi suurempi osa.<ref>Keksinnöt ennen ja nyt, s. 7 ja 10></ref> Varhaisella [[kivikausi|kivikaudella]] syntynyttä Acheulin tekniikkaa käytettiin hyvin kauan, aina 100 000 eaa saakka. Acheulin tekniikassa kivestä tehtiin vain muutamia esineitä, nyrkki-iskureiden lisäksi nylkyveitsiä.<ref> Kivikirveestä tietotekniikkaan, Reino Kero: Ensimmäisten työkalujen aika, s.8-13</ref>
 
Ihmisen metsästysmenetelmänä on ollut jäljittää eläintä antamatta sille levähdystaukoa niin kauan, että ihminen on päässyt aivan väsähtäneen eläimen lähituntumaan ja tappanut sen iskukeihäällä (seipäällä). Iskukeihäitä käytti [[Heidelberginihminenheidelberginihminen]]. Väsytystaktiikkaan pidetään myös syynä ihmisen kykyyn [[hikoilu|hikoilla]] ja [[karva]]ttomuuteen, koska on tarvittu tehokasta jäähdytystä. Kivikirveitä on ollut olemassa yli 200 000 vuotta. [[Pukeutuminen|Vaatteita]] ihmiset ovat käyttäneet yli 100 000 vuotta. Risumajoista on 400 000 vuoden taakse ajoitettuja jälkiä. [[Neanderthalin ihminen]] osasi jo valmistaa asumuksia eläinten taljoista ja tehdä niistä myös vaatteita, joiden avulla pystyttiin laajentamaan asutusta pohjoiseen.<ref> Kivikirveestä tietotekniikkaan, Reino Kero: Ensimmäisten työkalujen aika, s.4-8 </ref>
 
Nykyihminen lähti Afrikan sarvesta noin 80 000 vuotta sitten vaeltamaan kohti Aasiaa. Tulen tekeminen kehittämällä riittävä syttymislämpö sytykkeisiin hankaamalla kahta puuta vastakkain on nerokas keksintö ja tehty todennäköisesti 40- 50 tuhatta vuotta sitten.<ref> Kivikirveestä tietotekniikkaan, Reino Kero: Ensimmäisten työkalujen aika, s.11 </ref> Noin 40 000 vuotta sitten alkoi jonkinlainen kulttuurivallankumous, joka näkyy arkeologisen aineiston huomattavana rikastumisena. Löydetyt esineet ovat valmistettu taidokkaasti ja niitä on jopa koristeltu, mikä kertoo, että [[käsityö]]läisyhteiskunta on alkanut kehittyä. [[Jousi (ase)|Jousi]] ja [[nuoli]] ovat ainakin 15 000 vuotta vanhoja. 10 000 vuotta sitten alkoivat ensimmäiset ihmisryhmät harjoittaa [[maanviljelys]]tä. Maanviljelijät pysyivät pidempään paikoillaan ja asumuksista tehtiin pitkäikäisempiä. Uusi elämäntapa edellytti parempia ruuan säilytysmenetelmiä. Tämä tarve synnytti [[keramiikka|savenvalannan taidon]], josta vanhimmat merkit ovat 12 000 vanhoja. Alkeellisilla [[kangaspuut|kangaspuilla]] on tehty kankaita jo 8000 vuotta sitten. Vanhin säilynyt kalaverkko on [[Antrean verkko]], joka on ajoitettu ajalle noin 8300 eaa. [[Kupari]]metallin käytöstä on arkeologisia merkkejä ajalta 8000 eaa ja aluksi siitä taottiin pieniä koruja. Yhtä vanhoja pieniä [[kulta]]- ja [[hopea]]esineitä tunnetaan.<ref>Keksinnöt ennen ja nyt, s. 11 </ref> Esihistoriallisen ajan loppuvaiheessa syntyi joitakin pysyvämpiä [[esihistoriallinen arkkitehtuuri|rakennuksia]]. [[Ötzi]]n, Alpeilta löytyneen jäätyneen muumion, varusteet ovat hyvä esimerkki yli 5000 vuotta sitten eläneiden ihmisten taitavuudesta. Esihistoriallisella ajalla kehittyi tekninen perusta varhaisille korkeakulttuureille.<ref name="Insinöörin maailma">James Adams: Insinöörin maailma. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Art House 1995, ISBN 951-884-163-2{{lähde tarkemmin|sivut?}}</ref>
 
==Varhaiset korkeakulttuurit==
Rivi 35:
[[Kuva:C+B-Agriculture-Fig3.PNG|thumb|Härkävaljakko ja aura auttoi egyptiläisiä tuottamaan [[ylijäämä]]ä, jonka avulla riitti resursseja [[kulttuuri]]n kehittämiseen]]
 
[[Kuva:Ipuy shaduf.jpg|thumb|Egyptiläinen seinämaalaus esittää Shadufshaduf-vedennostolaitetta, joka on yhä käytössä monin paikoin]]
[[Kasteluviljely|kastelujärjestelmä]] kehittyivät jokivarsikulttuureissa ja lisäsivät viljelymaanalaa. Tulvavettä opittiin varastoimaan altaisiin ja käyttämään vielä tulvan jälkeen. Egyptiläisten kehittämällä [[shaduf]]in, vedennoston tarkoitetun [[vipu|vivun]] avulla vettä pystyttiin nostamaan ylemmille pelloille. Kastelujärjestelmät kehittyivät laajoiksi, ja Mesopotamiassa pisin kanava oli noin 100 kilometriä ja 100 metriä leveä. Kastelujärjestelmien tarvetta Mesopotamiassa lisäsi ilmastonmuutoksesta aiheutunut joidenkin Persianlahteen laskevan joen kuivuminen noin 3500 eaa. Egyptissä arvioidaan asuneen vuonna 5000 eaa primitiivisen maatalouden alkaessa noin 100'000 ihmistä, josta väkiluku kasvoi nopeasti ja vuonna 3000 eaa asukkaita oli jo noin miljoona. Roomalaisaikana asukkaita oli noin 4 miljoonaa, josta väkiluku alkoi kasvaa vasta uudella-ajalla.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Reino Kero: Kastelujärjestelmien synty, s.23-27</ref>
 
===Kaupankäynti ja liikenne===
Suuria aluksia alettiin rakentamaan niin Niilin kuin Eufratin rannoilla. Riittävän suuret alukset auttoivat kauppaa ja hallintoa kehittymään. Tiiviissä yhteisössä syntyi tarpeita oikeudenmukaisuuden suhteen, mistä on esimerkkinä [[kirjoitustaito|kirjoitustaidon]] kehittyminen, sillä varhaisimmat tunnetut tekstit ovat veroluetteloita ja anomuksia verovähennyksistä. Ensimmäinen askel kirjoitustaitoon oli [[sinetti|sinettien]] käyttäminen henkilöiden tunnistamiseen noin 4000 eaa. Tekstejä kirjoitettiin [[papyrus|papyrukselle]] ja niitä voitiin pienellä vaivalla kuljettaa ja arkistoida. Painojen ja mittojen standardit syntyivät, tunnettu on esimerkiksi painon yksikkö [[talentti]].<ref name="Insinöörin maailma" /> Pyörän synty liitetään yleensä 4000-luvun eaa. Mesopotamiaan, jossa sitä käytettiin savenvalussa. Se saapui Egyptiin valloittajien mukana, kun nämä hyökkäsivät hevosvaljakoineen.<ref>Keksinnöt ennen ja nyt, s.13-16</ref> Egyptiläisillä oli myös käytössään [[kalenteri]] ja [[aurinkokello]].<ref>[http://library.thinkquest.org/J002046F/technology.htm Technology of Ancient Egypt] Ancient Egypt's Deepest Secrets Revealed</ref>
 
[[Tiedosto:Wheel Iran.jpg|thumb|[[Pyörä]]stä on koneenrakennuksen tärkeimpiä osia. Kuvassa kärrynpyörä [[Iran]]ista.]]
[[Fajanssi]]n valmistuksesta on merkkejä noin vuodelta 4000 eaa. Fajanssin valmistamiseksi on jouduttu rakentamaan uuneja, joissa saavutetaan riittävän korkea lämpötila ja samalla on luotu edellytyksiä metallien erottamiselle malmista. [[Lapislatsuli]]-korut ovat olleet suosittuja niin Egyptissä kuin Kaksoisvirranmaassa, joihin tätä materiaalia tuli [[kaupankäynti|kaupankäynnin]] kautta. [[Lasi]]a valmistettiin ensimmäisen kerran 2000 eaa Kaksoisvirranmaassa.<ref>Keksinnöt ennen ja nyt, s.11, 14</ref>
 
===Metallien käyttö===
Vanhan nimitykset [[kivikausi]], [[kuparikausi]], [[pronssikausi]] ja [[rautakausi]] perustuvat kultakin aikakaudelta löydettyihin parhaisiin terämateriaaleihin. Siirtyminen eri kaudesta toiseen tapahtui vaiheittain. Vanhimmat korkeakulttuurit syntyivät kivikaudella ja siirtyivät pronssikauteen jo kukoistaessaan. Varhaiset kupariesineet oli tehty takomalla löydetyistä kuparimetallisulkeutumista. Vuoden 4000 eaa tienoilla opittiin kuparin erottaminen malmista kuumentamalla ja vuodelta 3500 eaa ajoilta löytyy jo [[valaminen|valumuotteja]]. Vuoden 3000 eaa aikaan Kaksoisvirran maassa keksittiin sekoittaa kupariin sulatusprosessiin [[tina]]kiveä ja saatiin aikaiseksi käyttökelpoisempi materiaali, [[pronssi]]. [[Kaivos]]toimintaa ja metalliteollisuutta harjoitettiin asutuilla alueilla 3000 luvulla eaa jo runsaasti.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Juha Vänttinen: Metallien käyttöönotto, s.28-34</ref> Egyptin maaperästä ei löydy kuparia tai tinaa ja tiedetään egyptiläisten valloittaneen jo varhaisdynastisella ajalla alueita niin [[Siinai]]lta kuin etelästä Ala-[[Nubia]]sta, jostajossta löytyyesiintyy kuparia.<ref>Rostislav Holthoer, Muinaisen Egyptin kulttuuri, Otava Helsinki 1994, ISBN 951-1-11069-1, s 16.</ref>
 
[[Rauta]] tunnettiin yhtä varhain varhain kuin kulta ja kupari, esimerkiksi 3000 eaa. Egyptiläisistäeyptiläisistä haudoista on löydetty meteoriittiraudasta tehtyjä helmiä. Raudan valmistuksen keksivät [[Heettiläisetheettiläiset]] noin 1500 eaa. Raudan valmistus oli vaikeampaa korkeamman lämpötilavaatimuksen vuoksi. Kun opittiin [[valurauta|valuraudan]] lisäksi [[takorauta|takoraudan]] valmistus sekä [[Metallin lämpökäsittely|lämpökäsittelyt]] kuten karkaisu ja päästöhehkutus, joilla raudasta saatiin sitkeää ja kovaa, raudasta tuli ylivoimainen materiaali aseisiin ja erilaisiin työkaluihin. Heettiläiset pystyivät joitakin vuosisatoja pitämään raudan valmistuksen monopolia. [[Tutankhamon]]in (1336 eaa.–1327 eaa) haudasta on löydetty on löydetty rauta[[tikari]], joka on aikoinaan ollut hyvin arvokas. <ref>Muinaisen Egyptin kulttuuri, s.16</ref> Metallien valmistuksen 7000 vuoden historian tulokset ovat nykyaikaisen tekniikan perusta. <ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Juha Vänttinen: Metallien käyttöönotto, s.34-39</ref>
 
===Rakentaminen===
Poltettuja [[tiili]]ä tehtiin 3500 eaa. Kaksoisvirranmaassa ja nämä mahdollistivat [[kaupunki]]rakentamisen.<ref name="Insinöörin maailma" /><ref>Keksinnöt ennen ja nyt, s.16</ref> Kaupunkien kasvaessa ja väestön lisääntyessä alkoi olla riittävästi resursseja suuriin rakennusprojekteihin, joista erityisesti muinaiset Egyptiläisetegyptiläiset ovat tunnettuja. [[Pyramidi]]en rakentamiseen on tarvittu rakentamisen ja projektinjohtamisen ammattilaisia, joista joidenkin nimet jopa tunnetaan, kuten [[Imhotep]]. Rakennusten sijoittelussa ilmansuuntien mukaan on tarvittu hyvää [[maanmittaus|maanmittaustaitoa]]. Yhden ihmisen tekniset taidot ovat tuskin riittäneet koko pyramidin rakentamiseen, vaan se on hallitun yhteistyön tulos. Varsinaisen rakennustyön tekijöitä suuren pyramidin rakentamisessa on ollut paljon, jopa 100 000 henkeä. Kaksoisvirranmaassa kirjoitettiin [[Hammurabin laki]] vuoden 2000 tienoilla ja näissä laeissa jo määritetään tekijän vastuusta, mikäli toiselle tehty talo sortuu. Mesopotamiassa käytettiin [[holvikaari]]rakennetta vuoden 3000 eaa tienoilla. Kreetalla oli käytössä jo 2000 eaa päällystettyjä [[katu]]ja sekä [[viemäri|viemäreitä]]. <ref name="Insinöörin maailma" />
 
===Indus-virran alue===
Rivi 57:
 
===Muinais-Kiina===
[[Kuva:CMOC Treasures of Ancient China exhibit - bronze jue.jpg|thumb|[[Pronssi]]sta valettu juoma pikarijuomapikari [[Xia-dynastia]]n ajalta (2100-1600 eaa)]]
Muinais-[[Kiina]] kehittyi erillään Euroopasta. Kulttuuri syntyi siellä noin 4000 eaa. [[Kiinan dynastiat|Kiinan dynastioiden]] aika alkoi 2100 eaa [[Xia-dynastia]]sta ja jatkui 1200-luvulle, jolloin [[Mongolivaltakunta|mongolit]] valloittivat alueen. [[Kiinan kirjoitusjärjestelmä|Kirjoitusjärjestelmä]] kehitettiin 2000 eaa luvulla ja vanhimmat säilyneet kirjoitukset ajalta 1500 - 1200 eaa. Mongoliaikana 1300-luvulla [[Marco Polo]] kävi Kiinassa ja tietoisuus Kiinan kehittyneestä kulttuurista levisi Eurooppaan. Yhteyksiä länteen Kiinalla oli ollut jo aikaisemmin esimerkiksi 600-luvulla [[buddhalaisuus|Buddhalais]]munkkien, kuten [[Xuanzang]] kautta. Myös kiinalaiset itse tekivät merimatkoja, ja tunnetuin merenkulkija on [[Zheng He]]. [[Silkkitie]]n kautta kiinalaisia keksintöjä, kuten [[ruuti]] ja [[kompassi]] levisi eurooppaan, mutta tekniikkaa siirtyi myös toiseen suuntaan, esimerkiksi viljelykasveista [[durra]]. Rautaa Kiinassa käytettiin [[valurauta]]na, kun muualla käytettiin [[takorauta]]a, mikä johtui ilmeisesti sikäläisen rautaseoksen alhaisemmasta sulamispisteestä ja käytössä olleista [[palkeet|palkeista]].<ref>Keksinnöt ennen ja nyt, s.24</ref> Keskiajalle asti tekniikkaa siirtyi Kiinasta länteen, mutta jo uudenajan alussa asetelma oli muuttunut, ja länsimaiset ideat, kuten [[ruuvi]] siirtyivät Kiinan.<ref>{{kirjaviite | Tekijä=Witold Rybczynski | Nimeke=Vähän kireämmälle: Ruuvin ja ruuvitaltan historia | Selite=(Alkuteos: One good turn: A natural history of the screwdriver and the screw, 2000.) Suomentanut Juha Pietiläinen | Julkaisija=Helsinki: Terra Cognita | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 952-5202-63-1}}{{lähde tarkemmin|sivut?}}</ref>
 
Rivi 74:
 
===Rooma===
[[Tiedosto:Pompeii Bakery VI.6.17 2.jpg|thumb|Leipomo [[Pompeji]]ssässa, jossa myllynkiveä on pyörittänyt hevonen tai aasi]]
{{pääartikkeli|[[Antiikin Rooman tekniikka]]}}
 
Roomalaisia ei pidetä suurina tekniikan kehittäjinä, mutta sitä paremmin he menestyivät tekniikan käyttäjinä. Roomalaiset käyttivät hyväkseen monia kreikkalaisten ja [[etruskit|etruskien]] keksintöjä. Etruskit rakensivat [[holvikaari]]a, jotka ovat sitten tulivat leimallisiksi roomalaisten rakennuksissa. Holvikaari oli tunnettu rakenne Mesopotamiassa, mutta kreikkalaiset eivät sitä käyttäneet. [[Pantheon (Rooma)|Pantheon]] on hyvä esimerkki roomalaisesta [[kupoli]]rakenteesta. [[Sementti|Sementin]] käyttö sai alkunsa imperiumin itäosista, ja sen avulla valmistettiin kestäviä [[akvedukti|akvedukteja]] ja kaarisiltoja. Roomalaiset olivat ylpeitä teknisestä taidostaan. Moni keisari tuli tunnetuksi heidän valtakaudella valmistuneista rakennuksista. [[Claudius]] (10 eea - 54) vei [[Ostia]]n sataman suuret rakennustyöt loppuun ja niiden ansiosta Rooma välttämätön viljantuonti toimi paremmin. [[Trajanuksen forum]] on vieläkin turistinähtävyys, samoin [[Caracallan kylpylät]]. Roomalaisista tuli taitavia suurten rakennusprojektien toteuttajia. Tunnettuja roomalaisia insinöörejä on [[Frontinus]], joka vastasi Rooman vesihuollosta vuosina 97-104. Hän valvoi 400 km mittaisten vesijohtojen rakentamista. Lisäksi hän kirjoitti ''De Aquis'' -nimisen vesijärjestelmiä ja omaa teknologista näkemystään käsittelevän kirjan.<ref name="Insinöörin maailma" /> Roomassa oli käytössä myös [[viemäri]]järjestelmä, tunnetuimpana pääviemäri [[Cloaca Maxima]]. [[Termi|Kylpylöissä]] oli käytössä [[hypokausti|lattialämmitysjärjestelmä]]. Tiet, esimerkiksi [[Via Appia]], tehtiin kestäviksi. Tieverkostoa rakennettiin valtakunnan kaikkiin osiin ja laajimmillaan pääteitä oli 90 000 km. Teiden avulla pystyttiin hallitsemaan laajaa valtakuntaa.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Olavi Lähteenmäki: Rooman maailmanvallan rakentajat. s.55-74 </ref>
 
[[Kuva:Bronze-Schnellwage mit Gewicht, Pompeji.jpg|thumb|Roomalainen [[vaaka]]; samanlaisia vaakoja oli käytössä Suomessa [[tori]]kaupassa vielä 1900-luvun puolen välinpuolenvälin jälkeen]]
Roomalaiset hyödynsivät taitavasti [[standardi|standardointia]] ja organisointia. Perinteisten rakenteiden käytön korostamisella tekninen taito voitiin siirtää eteenpäin. Ensimmäinen tunnettu tekniikkaa käsittelevä kirja on <i>De Architectura<i>, jonka kirjoittu [[Vitruvius|Marcus Vitruvius Pollo]] noin vuonna 15. Kirjaa käyttivät vielä [[renessanssi]]n rakentajat. Kirja perustuu kokemukseen ja on tarkoitettu ihmisille, jotka eivät pohtineet kirjan monien nyrkkisääntöjen fysikaalisia perusteita. Kirja käsittelee myös rakentamisen arvoja ja kauneusihanteita.<ref name="Insinöörin maailma" />
 
Rivi 100:
Keskiajalla Euroopassa vallitsi katolisen kirkon luoma verkosto ylitse valtiorajojen. Jotkut munkeista kehittyivät rakentamisen osaajiksi ja heitä lainattiin myös maallisten rakennusprojektien vetäjiksi. Rakentamisen osaajat siirsivät tekniikkaa maasta toiseen. Kirkkorakentamisen komeimpia tuloksia on [[goottilainen arkkitehtuuri]], joissa holvikaaret kehitettiin huippuunsa.<ref name="Insinöörin maailma"/>
 
Bysantin kautta käyttöön tuli [[jalustin]], mikäjoka auttoi ratsumiestä käsittelemään raskaita aseita, kuten peistä. Tällä ja [[haarniska]]lla oli huomattava merkitys sodankäynnille ja ritarikuntien syntymiselle. Painavien panssaroitujen sotilaiden, [[ritari]]en kantamiseen jalostettiin omia hevosrotuja. Panssaroitu ritari voitti jalkamiehen, mutta oli itse haavoittuvainen [[varsijousi|varsijouselle]] ja sotakeihäälle. Varsinkin noin vuoden 1050 tienoilla Kiinassa alkanut [[tuliase]]iden kehittyminen alkoi aluksi hitaasti muuttaa [[sodankäynti]]tapoja. Euroopassa kehitettiin 1200-luvulla [[Trebuchet|vastapainokatapultti]] eli trebuchet ja pronssikanuunoita alettiin valaa 1300-luvulla. <ref>[http://www.medieval-castles.org/index.php/medieval_trebuchet Medieval Terbuchet]</ref>
 
Vuosien 1250 ja 1350 välinen jakso tuotti paljon mekaniikkaa hyödyntäviä keksintöjä. Näitä olivat esimerkiksi kehruu- ja kutomatyökalut ja painojen avulla toimivat kellot. Merenkulussa otettiin käyttöön [[kompassi]]. [[Silmälasit]] kehitettiin Pohjois-Italiassa 1280-luvulla. Keskiajalla tapahtunut mekaniikan kehittyminen on osaltaan taustalla uudenajan [[mekanismi (filosofia)|mekanistisille]] ajatuksille ja kristillisen maailmankuvan säröille johtaen [[renessanssi]]in. Erityisesti keskiajan lopulla, vuonna 1436, [[Johannes Gutenberg|Gutenbergin]] keksimä [[painokone]] edesauttoi uudella ajalla tapahtuneita laajoja yhteiskunnallisia mullistuksia, koska se mahdollisti tiedonvälityksen aikaisempaa huomattavasti edullisemmin ja ilman kopiointivirheitä. Painokonetta pidetään myös [[uusiaika|uudenajan]] alkuna. Tekniikan näkökulmasta keskiaika Euroopassa oli vielä käsityöläistekniikan aikakautta, jolloin tietämys kasvoi, mutta sitä ei osattu muotoilla moderniksi teknologiaksi. Vaikka islamilainen [[Ibn al-Haitham]] oli jo sydänkeskiajalla kirjoittanut [[optiikka|optiikasta]] teoksen, jossa korosti kokeiden merkitystä, tekniikan ja tieteiden kehittyminen kuihtui [[islamin historia|islamilaisessa]] maailmassa keskiajan lopulla. Englantilainen fransiskaanimunkki [[Roger Bacon]] alkoi 1200-luvulla tutkia islamilaista tiedettä ja tekniikkaa.<ref name="Insinöörin maailma"/> Islamilaiset oppineet olivat tallettaneet ja kääntäneet antiikin aikaisia kirjoituksia. Islamilainen maailma kävi kauppaa Intian ja Kiinan kanssa siirtäen sieltä tietämystä, esimerkiksi intialaisten matemaatikkojen keksimän [[0-luku|nolla-käsitteen]] ja [[arabialaiset numerot]].<ref>Keksinnöt ennen ja nyt, s.28-29</ref>
Rivi 114:
Renessanssi nosti antiikin luonnonfilosofit kuten [[Aristoteles|Aristoteleksen]], [[Ptolemaios|Ptolemaioksen]] ja [[Galenos|Galenoksen]] uudelleen kunniaan. Näiden teorioissa oli kuitenkin virheitä, kuten raskaan kappaleen nopeampi putoaminen kuin kevyen. Toinen oli [[tyhjiö]], jonka Aristoteles kielsi. Tyhjiön olemassaolon todistaminen lisäsi oppien ristiriitaan, minkä vuoksi alettiin epäillä klassista luonnonfilosofiaa. Epäily johti tieteellisiin teorioihin, jotka luottivat enemmän havaintoihin ja matematiikkaan kuin abstraktiin ajatteluun. Uusi suuntaus vei kohti tiivistyvää tieteen ja teknologian vuorovaikutusta. Kirkko kuitenkin pitäytyi tiukasti Ptolemaioksen maakeskeisessä näkemyksessä. [[Kopernikus]] (1473-1543) osoitti maan olevan yksi aurinkoa kiertävistä planeetoista. [[Johannes Kepler]] (1571-1630) määritti planeettojen [[ellipsi|elliptisen]] radan [[Tyko Brahe]]n (1546-1601) tekemien tarkkojen [[tähtitiede|tähtitieteellisten]] havaintojen perusteella. Näiden tuloksena [[mekanismi (filosofia)|mekanistinen]] maailmankuva ja [[empiirinen]] tiede alkoivat syrjäyttää Platonisia luontoa koskevia käsityksiä. Vuoteen 1700 mennessä [[Descartes]] (1596-1650) ja [[Isaac Newton]] (1642-1727) olivat osoittaneet vakuuttavasti auringon olevan aurinkokunnan keskus ja että Maan ulkopuolinen maailmankaikkeus noudattaa yksinkertaisia mekaanisia lakeja. Descartes väitti jopa kaikkien eläinten olevan [[kone]]ita, mutta erotti vielä hengen aineesta. [[Andreas Vesalius]] (1514-1564) ja [[William Harvey]] (1578-1657) syrjäyttivät Galenoksen lääketieteen tekemällä yksityiskohtaisia ruumiinavauksia ja fysiologisia tutkimuksia osoittaen ihmisruumiin noudattavan luonnonlakeja. <ref name="Insinöörin maailma"/> [[Julien Offray de La Mettrie|La mettrie]] julkaisi 1742 kirjan ''Ihmiskone'' (''L'homme machine''). Filosofinen pohdiskelu hengen ja aineen suhteista jatkuu yhä, esimerkkinä [[fysikalismi]]. 1500-luvulla alkanutta tieteen muutosta sanotaan [[tieteen vallankumous|tieteen vallankumoukseksi]].
 
1500-luvun teknisiä ajatuksia kehittivät [[William Gilbert]] (1540-1603), edistämällä [[magnetismi]]n tuntemusta ja [[Georgius Agricola]] (1494-1555), joka julkaisi [[Kaivannaistoiminta|kaivostoimintaa]] käsittelevän kirjan ''De re Metallica''. Koneiden rakentajat alkoivat olla valmiita ottamaan vastaan kokeista saatuja tuloksia, koska todellisuuteen perustuvan tietämyksen havaittiin voivan olla taloudellisesti tuottoisaa. Esimerkkinä on suuri innostus höyryyn, joka johti [[Thomas Savery]]n 1698 kehittämään [[höyrykone]]eseen.
 
Kokeellisessa tieteessä tekniikka ja tiede yhtyvät. Esimerkiksi ensin kehitettiin havainnointitekniikka eli [[kaukoputki]], jota [[Galileo Galilei]] (1564-1642) vielä paransi, ennen kuin hän pystyi tekemään kuuluisat löytönsä planeettojen kuista. Monen uuden tieteellisen löydön taustalla oli tekniikan kehitys. Heiluri[[kello]]t olivat tarkempia, mikä auttoi nopeuden ja kiihtyvyyden mittaamista. [[Giambattista della Porta]]n (1536-1605), [[Evangelista Torricelli]]n (1608-1647) ja [[Otto von Guericke]]n (1602-1686) ilman [[paine]]en ja [[tyhjiötekniikka|tyhjiön]] mittauskokeissa tarvittiin toimivia ilma[[pumppu]]ja ja tiiviitä kammioita. Kirkon kanssa kirjoituksistaan ristiriitaan joutunut Galileo oli ensimmäinen, joka yritti soveltaa tiedettä tekniikan kehittämisen apuna alkamalla soveltamaan [[mekaniikka|mekaniikassa]] [[matematiikka]]a kappaleiden käyttäytymisen ennustamiseksi. Galileo pyrki ymmärtämään tutkimansa ilmiöt, joka oli tärkeä askel teknisten tieteiden suuntaan.<ref>Keksinnöt ennen ja nyt, s.45</ref>
Rivi 150:
 
Autojen [[massatuotanto]] käynnistyi. Johtavana [[autoteollisuus]]yrityksenä toimi [[Ford]], jonka perustaja [[Henry Ford]] otti käyttöön [[massatuotanto|kokoonpanolinjan]] ("liukuhihnan") tehtaissaan. [[Taylorismi|Fredrick Taylor]] alkoi tutkia tieteellisten periaatteiden soveltamista myös liikkeenjohtoon.<ref>Keksinnöt ennen ja nyt, s.67</ref>
 
 
Kemianteollisuuden kasvu alkaa. Muoveja oli kehitetty jo 1800-luvun puolella ja tuotantoon oli saatu [[selluloidi]]. 1900-luvun alussa merkittäväksi muoviksi esimerkiksi [[eriste]]enä [[sähkötekniikka|sähkötekniikassa]] tuli [[bakeliitti]]. [[Öljynjalostus]] alkaa ja kehittyy nopeasti autojen määrän lisääntyessä. Elintarvikkeiden säilyvyyttä saatiin parannettua [[Louis Pasteur]] (1822-1895)tutkimien [[bakteeri]]en leviämistapojen selvittyä, jolloin voitiin keksiä myös torjuntakeinoja, kuten [[pastörointi]]. [[Lääketeollisuus|Lääkkeiden]] teollinen valmistus alkaa, yhtenä ensimmäisenä [[Bayer]]in kauppanimellä "Aspiriini" tunnettu [[asetyylisalisyylihappo]]. [[Wilhelm Röntgen]] (1845-1923) kehitti läpivalaisumenetelmän 1896 löytämistään [[röntgensäteily|röntgensäteistä]] tukemaan taudinmäärityksiä. <ref>Keksinnöt ennen ja nyt, s.62</ref>
 
[[Tiedosto:DMM 69788 Transformatorstation Anschlagsäule C.jpg|thumb|[[Muuntaja]] (noin vuodelta 1900), jossa siirtojännite 5000 [[voltti]]a lasketaan [[hehkulamppu]]valaistukselle sopivaksi 125 voltiksi.]]
[[Kodinkone]]iden massavalmistus alkaa. Ensimmäisenä markkinoille tulee 1850-luvulla tehdasvalmisteinen [[liesi|puuhella]], joka aloittaa ruuanvalmistustapojen muutoksen. Samalla energiatehokkuus paranee. Aikaisemmin ruokaa oli laitettu joko [[leivinuuni]]ssa tai avotulen päällä roikkuvassa padassa. Uusien kodinkoneiden sarjassa seuraavana on [[ompelukone]], tämän jälkeen Edisonin [[fonografi]], sitten [[radio]] ja [[jääkaappi]]. Jääkaapeissa [[Electrolux]]in [[absorptiopumppu|absorptio]]-periaatteella toimiva malli aloittaa menestyksen 1930-luvulla. [[Pölynimuri]]lla on kehityksessään monia vaiheita ja keksijöitä. Tunnetut valmistajat [[Hoover]], [[Nilfisk-Advance|Nilfisk]] ja [[Electrolux]] tekivät pölynimureita jo 1900-luvun alussa, mutta nämä pysyivät toiseen maailmansotaan saakka ylellisyystuotteina.<ref>Kivikirveestä tietotekniikkaan, Hanne Koivisto: Kodin teknologian synty, s.209-221</ref>
 
Rivi 165 ⟶ 164:
 
===Kulkuvälineiden kehitys===
[[Tiedosto:HMS Britannia Chambers mg 0529.jpg|thumb|HMS Britannia saapuu Portsmouthin satamaan 1835. Tämä sotalaiva edustaa perinteistä purjelaiva tekniikkaapurjelaivatekniikkaa.]]
[[Tiedosto:Columbia (steamboat 1876) 01.jpg|thumb|Columbia-niminen höyrylaiva, joka aloitti liikennöinnin 1876 Delaware-joella.]]
 
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Tekniikan_historia”