Ero sivun ”Ristikirkko” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
laajennettu: eri versioita peruskirkosta; kuvia eri mallisista, lähde
Rivi 1:
[[FileTiedosto:Tuusulan church in winter IM4097 C.JPG|thumb|175px|Tasavartinen [[Tuusulan kirkko]] helmikuussa 2009.|thumb|300px]]
[[Tiedosto:Kiiminki Church 2006 05 20.JPG|thumb|175px|Ulkoviisteinen [[Kiimingin kirkko]] toukokuussa 2006.]]
[[Tiedosto:Ylöjärven kirkko.jpg|thumb|175px|Sisäviisteinen [[Ylöjärven kirkko]] toukokuussa 2008.]]
[[Tiedosto:Ylihärmän kirkko.jpg|thumb|175px|24-kulmainen [[Ylihärmän kirkko]] heinäkuussa 2008.]]
'''Ristikirkko''' on nimensä mukaisesti [[risti]]n muotoon rakennettu [[kirkko (rakennus)|kirkko]].
 
== Ristikirkot Suomessa ==
[[File:Tuusulan church in winter IM4097 C.JPG|Tuusulan kirkko helmikuussa 2009.|thumb|300px]]
Suomessa vanhimmat ristikirkot ovat säilyneet [[1600-luku|1600-luvun]] lopulta, mutta niiden kulta-aika elettiin vasta [[1700-luku|1700-luvun]] loppupuolella. Etuna ristikirkossa oli muun muassa, että [[saarnatuoli|saarnastuoli]] voitiin sijoittaa [[pitkäkirkko]]on verrattuna lähemmäksi kuulijoita. Tasavartisessa ristikirkossa kaikki ristisakarat ovat yhtä pitkät. Ristikirkkoja on tehty myös erivartisina.
 
===Muunnoksia===
== Ristikirkot Suomessa ==
Perus-ristikirkon pohjakaavaa on muunneltu tekemällä osa nurkista viistettynä. Syynä oli tarve rakentaa isompia kirkkoja, mutta tarpeeksi pitkiä, kelvollisia hirsiä ei saanut. Ongelma ratkaisiin tekemällä kirkon ristisakaroiden ulkonurkkiin viisteet, jolloin kirkosta saatiin normaalipituisilla hirsillä pinta-alaltaan laajempi. Toinen tapa laajentaa ristikirkkoa oli rakentaa suorakulmaiset laajennusulokkeet sisänurkkiin. Pohjanmaallla kehitetyn menetelmän tulos muistutti itäsuomalaista [[Kahtamoinen|kahtamoiskirkkoa]], mutta kattorakenne oli erilainen. Esimerkiksi Lohtajan kirkko on rakennettu tällä tavalla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lohtajanseurakunta.fi/tilat/kirkko | Nimeke = Lohtajan (Sophia Magdalenan) kirkko | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Lohtajanseurakunta.fi | Viitattu = 6.1.2012 | Kieli = }}</ref> Kolmas laajennustapa oli tehdä viisteet ristikirkon sisänurkkiin. Suomessa on myös muutama 24-kulmainen ristikirkko, joissa sekä ulko- että sisänurkat ovat viistetyt.
Suomessa vanhimmat ristikirkot ovat säilyneet [[1600-luku|1600-luvun]] lopulta, mutta niiden kulta-aika elettiin vasta [[1700-luku|1700-luvun]] loppupuolella. Etuna ristikirkossa oli muun muassa, että [[saarnatuoli|saarnastuoli]] voitiin sijoittaa [[pitkäkirkko]]on verrattuna lähemmäksi kuulijoita.
 
==Katso myös==
Rivi 15 ⟶ 20:
== Lähteet ==
* {{Verkkoviite | Osoite = http://www.rakennusperinto.fi/rakennusperintomme/artikkelit/fi_FI/Puiset_ristikirkot/ | Nimeke = Puiset ristikirkot heijastavat eri tyylejä| Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Rakennusperinto.fi| Viitattu = 15.5.2008 | Kieli = }}
* [http://www.kiiminginseurakunta.fi/tilat/kiinteistojen-esittely/kirkko/kirkonrankentaja-matti-honka.html Kirkonrakentaja Matti Hongan esiittely Kiimingin seurakunnan sivuilla, Risto Känsälän esitelmä]
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
{{tynkä/Kirkko}}