Ero sivun ”Koronaariangioplastia” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
copyvio |
||
Rivi 1:
{{korjattava/kuvitus}}
[[Image:PTCA Schneepflug.jpg|thumb|200px|Pallolaajennus]]
'''Pallolaajennustekniikka''' ({{k-en|PTA eli Percutaneous Transluminal Angioplasty}}) on [[verisuonet|verisuonten]] ahtaumien avaamiseen käytettävä menetelmä. Sitä voidaan käyttää myös muiden elimistön kanavien, kuten [[ruokatorvi|ruokatorven]] ja sappiteiden, kaventumien laajentamiseen.
Useimmiten kyseessä on [[sydän|sydämen]] [[sepelvaltimo]]iden virtauksen parantaminen tai avaaminen kroonisen [[sepelvaltimotauti|sepelvaltimotaudin]] tai akuutin [[sydäninfarkti]]n yhteydessä. Silloin käytetään termiä PTCA ({{k-en|Percutaneous Transluminal Coronary Angioplasty}}). Sepelvaltimon pallolaajennus kuvattiin kirjallisuudessa ensimmäisen kerran 1964 <ref>Dotter, C. T. and M. P. Judkins, [http://www.ncbi.nlm.nih.gov/entrez/query.fcgi?cmd=Retrieve&db=PubMed&list_uids=14226164&dopt=Abstract ''Transluminal Treatment of Arteriosclerotic Obstruction: Description of a New Technic and a Preliminary Report of Its Application'']</ref>
Jos pallolaajennukseen ryhdytään, se tehdään sydämen varjoainekuvauksen yhteydessä. Angioplastiatoimenpide voidaan suoritaa polikliinisen angiografian yhteydessä, jolloin potilas voi kotiutua jo samana päivänä. Potilaan perussairaudet vaikuttavat toimenpiteen ajankohtaan ja mahdolliseen kotiutumiseen toimenpiteen jälkeen. Normaalisti potilaat kotiutuvat toimenpiteen jälkeisenä päivänä.
Pallolaajennuksia tehtiin [[Suomi|Suomessa]] vuonna [[2005]] hieman yli 7 000 sydänpotilaalle vuodessa, kun [[ohitusleikkaus]]ten määrä on samaan aikaan supistunut alle 4 000:een.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.sydanliitto.fi/kaikki_sydamesta/tilastot_ja_rekisterit/ | Nimeke = Yleistilastoa sydän- ja verenkiertoelinten sairauksista | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = |
Ajankohta = 25.6.2007 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Sydänliitto | Viitattu = 24.7.2007 | Kieli = }} </ref> Vuonna 1995 ohitusleikkauksia tehtiin 3487, pallolaajennuksia 1804.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://herkules.oulu.fi/isbn9514254627/html/x159.html | Nimeke = Sepelvaltimotautia sairastavan oireet, hoito ja kuntoutuminen | Tekijä = Hannele Lukkarinen | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = 1999| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Oulun Yliopisto | Viitattu = 24.7.2007 | Kieli = }}</ref> Toimenpide on suhteellisen kallis, sillä siinä tarvitaan erikoislaitteistoja ja -materiaaleja ja hyvää ammattitaitoa vaativaa [[kardiologi]]n erikoisosaamista sekä monta avustavaa henkilöä.
Ohitusleikkaukseen verrattuna pallolaajennus on potilaalle yleensä varsin [[Kipuaisti|kivuton]], nopea ja vähemmän rasittava toimenpide.
==Toimenpiteen suoritus==
Seuraavassa on kuvailtu toimenpidettä sellaisena kuin se tapahtuu [[HYKS]]issä.
=== Lähteet ===▼
Toimenpide tehdään joskus [[rannevaltimo]]n kautta mutta yleensä [[reisivaltimo]]sta alkaen. Nivustaipeeseen pistetään paikallispuudutus, ja reisivaltimon seinämään painettavasta reiästä ujutetaan melko suuri letku aina sydämen [[aortta]]an saakka. Verisuonistossa ei ole [[tuntoaisti]]a, joten potilas ei havaitse letkun etenemistä. Toimenpiteen jälkeen tämä isossa valtimossa oleva reikä voidaan tulpata erityisellä [[kollageeni]]tulpalla. Letkun sisällä on toinen pienempi letku, varjoainekatetri, ja toimenpidettä suorittava kardiologi seuraa sen etenemistä röntgenlaitteistolla, johon kuuluu kaksi erillistä näyttölaitetta. [[Lyijy]]peite suojaa potilaan alapäätä liialliselta [[röntgensäteily]]ltä. Kahden monitorin ja röntgenlaitteen samanaikaisen käytön ansiosta kohdetta voidaan havainnoida kahdesta eri kuvakulmasta. Myös potilaalla on tilaisuus nähdä tapahtumien kulku.
Kun varjoainekatetri on saatu koukatuksi aortasta alkavan [[sepelvaltimo]]n sisään, ruiskutetaan sisempää letkua pitkin sydämen omaan [[verenkierto]]on [[jodi]]pitoista [[varjoaine]]tta. Röntgenmonitorissa mustana näkyvä varjoaine kuvantaa sydämen [[verisuonisto]]n näkyväksi. Varjoainetta laitetaan pieninä annoksina useita kertoja, koska se häviää näkyvistä [[syke|sykkeen]] tahdissa. Ahtaumakohdat, joissa virtaus kuroutuu, näkyvät varsinkin sepelsuoniston alkupäässä erittäin selvästi. Kun ahtauma tai ahtaumat on paikallistettu, vaihdetaan varjoaineletkun tilalle pallolaajennuskatetri. Se on suurta painetta kestävää ohutta letkua, jonka sydämeen vietävässä päässä on pitkulainen pallo, joka muistuttaa muodoltaan makkarapötköä. Jos laajennuskohtaan asennetaan myös pieni [[teräs]]verkkolieriö (stentti) pitämään suonta auki pysyvästi, se on asennettuna jo valmiiksi laajentamista varten pallokatetrin päähän. Kytkemällä letkuun kova paine saadaan aikaan hieman ohutseinämäisemmän pallopään laajeneminen ahtauman kohdalla halutun kokoiseksi. Materiaalien kehittyessä on alettu yhä useammin asentaa ahtaumakohtaan mainittu pallolla laajennettava stentti. Tyypillinen stentti voi olla esimerkiksi [[koboltti]]-nikkeliteräksestä valmistettu pieni teräsverkkolieriö, jonka pituus saattaa olla tuumankin verran ja halkaisija laajennettuna pari–kolme millimetriä eli saman verran kuin sepelvaltimon sisähalkaisija.
Stenttien materiaalina voi olla myös [[tantaali]], [[titaani]] ja erilaiset ruostumattomat terässeokset. Niissä voidaan myös käyttää erilaisia pinnoitteita, kuten [[teflon]]ia.
Toimenpide kestää selvästi alle tunnin. Koko toimenpiteen aikana monitorilla näkyvät tapahtumat tallennetaan myös videolevylle.
Toimenpiteen jälkeen on jonkin aikaa varottava, ettei valtimon pistokohta ala vuotaa verta. Alttiutta vuotoon lisää se, että potilaalla on jo sitä ennen aloitettu verenohennuslääkitys. Tavallisesti vuoto kuitenkin tyrehtyy melko hyvin, kun pistokohtaa painetaan voimakkaasti kyllin kauan.
== Uusimmat tekniikat ==
Tiukasti kalkkeutuneiden ahtaumien poraaminen auki on jo myös nykyään mahdollista. Kutakuinkin samoin menetelmin pallokatetrin sijasta ujutetaan ahtaumakohtaan taipuisa timanttiporapää, rotablaattori. Poran [[pyörimisnopeus|kierrosnopeus]] on varsin suuri, 140 000 kierrosta minuutissa, jotta irtoava aines saadaan kyllin hienojakoiseksi, niin ettei se vuorostaan tukkeuta hiussuonia. Tukosten avaaminen lasersäteellä on jo myös käytössä eräissä maissa.
<references/>
== Aiheesta muualla ==
[[Luokka:Verisuonikirurgia]]
[[de:Perkutane transluminale coronare Angioplastie]]
[[el:Αγγειοπλαστική]]
[[en:Angioplasty]]
[[nl:PTCA]]
| |||