Ero sivun ”Latvia” versioiden välillä

Ritarikuntavaltion hajoaminen 1500-luvulla synnytti valtatyhjiön, jonka täytti ensin [[Puola]]. Vuosina 1558–1583 käytiin [[Venäjän historia|Venäjän]] ja sen länsinaapurien, lähinnä Puolan kesken pitkällinen [[Liivinmaan sota]], jonka lopputuloksena [[Vironmaa]] joutui Ruotsille, [[Liivinmaa]] ja [[Latgale]] [[Kuurinmaan herttuakunta|Kuurinmaan herttuakunnalle]]. Ruotsi vahvisti asemiaan valtaamalla 1621 Riian, joka samoin kuin koko Liivinmaa liitettiin Ruotsiin [[Altmarkin rauha]]ssa 1629. Liivinmaan papiston ja virkamiehistön kouluttamiseksi kuningas [[Kustaa II Aadolf]] perusti [[Tartto]]on [[Tarton yliopisto|yliopiston]] 1632.<ref name="leikola" />

Strategisesti tärkeä [[Kuurinmaa]] kiinnosti sekä Ruotsia että Puolaa, ja ne kävivät sen omistajuudesta sodan 1600–1629. [[Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta|Kuurinmaan herttuakunta]] jäi kuitenkin Puolan vasalliksi. 1600-luku oli Kuurinmaalle taloudellisen noususuhdanteen aikaa. Herttua [[Jacob Kettler]]in valtakaudella (1642–1682) merenkulku ja kauppa kukoistivat jopa siinä määrin, että Kuurinmaa hankki siirtokunnat [[Gambia]]ssa ja [[Tobago]]ssa. Ne kuitenkin menetettiin Jacob Kettlerin kuoltua ja laivaston hajottua.<ref name="c12" /><ref name="leikola" />

Kuuluessaan Ruotsille oli Riika koko Ruotsin suurin kaupunki. Ruotsi menetti Liivinmaan ja Vironmaan [[Venäjän keisarikunta|Venäjälle]] [[suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]] ja lopullisesti [[Uudenkaupungin rauha]]ssa 1721. 1772 [[Puolan jaot|Puolan jaossa]] Venäjä sai myös Latgalen alueen ja 1795 [[Puolan jaot|Puolan kolmannessa jaossa]] Kuurinmaan.<ref>Ceruzis 2007, s. 16.</ref> Sekä Liivinmaa että Kuurinmaa olivat vuoteen 1917 saakka Venäjään kuuluneita [[kuvernementtiLuettelo Venäjän keisarikunnan hallinnollisista alueista|kuvernementteja]], joista Liivinmaahan kuului myös eteläosa nykyistä Viroa. Lisäksi nykyisen Latvian itäosa kuului [[Vitebskin provinssiinkuvernementti]]in. [[Teollinen vallankumous|Teollisuuden]] lisääntymisen myötä olot latvialaisprovinssien talous koheni ja väestö lisääntyi nopeasti, niin että Liivinmaa[[Liivinmaan kuvernementti]] ja Kuurinmaa[[Kuurinmaan kuvernementti]] olivat koko [[Venäjän imperiuminkeisarikunta|Venäjän imperiumi]]n kehityksen kärjessä. Maatalousväestön olot aluksi kuitenkin heikkenivät [[maaorjuus|maaorjuuden]] vuoksi. Maaorjuus lakkautettiin Liivinmaalla 1817, Kuurinmaalla 1819 ja Latgalliassa vasta 1861.<ref name="c18">Ceruzis 2007, s. 18.</ref><ref name="leikola" /> Maakysymys ratkaistiin niin, että aatelisto säilytti omistusoikeutensa maaorjuuden loputtuakin. Maanosto-oikeuden maatalousväestö sai vasta 1863.<ref name="leikola" />