Ero sivun ”Latvia” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
paikallishallinnon nykyjako; w |
|||
Rivi 64:
=== Puolan, Ruotsin ja Venäjän vallan alla ===
Ritarikuntavaltion hajoaminen 1500-luvulla synnytti valtatyhjiön, jonka täytti ensin [[Puola]]. Vuosina 1558–1583 käytiin [[Venäjän historia|Venäjän]] ja sen länsinaapurien, lähinnä Puolan kesken pitkällinen [[Liivinmaan sota]], jonka lopputuloksena [[Vironmaa]] joutui Ruotsille, [[Liivinmaa]] ja [[Latgale]] [[Kuurinmaan herttuakunta|Kuurinmaan herttuakunnalle]]. Ruotsi vahvisti asemiaan valtaamalla 1621 Riian, joka samoin kuin koko Liivinmaa liitettiin Ruotsiin [[Altmarkin rauha]]ssa 1629. Liivinmaan papiston ja virkamiehistön kouluttamiseksi kuningas [[Kustaa II Aadolf]] perusti [[Tartto]]on [[Tarton yliopisto|yliopiston]] 1632.<ref name="leikola" />
Saksalaisen ritarikunnan hajoamisen kanssa samanaikaisesti saapuivat Latvian alueelle Keski-Euroopasta [[uskonpuhdistus|uskonpuhdistuksen]] vaikutukset. Jo 1520-luvulla Riika oli Itämeren länsirannan merkittävin uskonpuhdistuksen keskus. Parissa vuosikymmenessä alueen valtaeliitti omaksui [[luterilaisuus|luterilaisuuden]].<ref>Ceruzis 2007, s. 10–11.</ref> Tosin [[roomalaiskatolisuus]] vakiinnutti valta-aseman itäisellä Latgalen alueella.<ref name="c12">Ceruzis 2007, s. 12</ref>
Strategisesti tärkeä [[Kuurinmaa]] kiinnosti sekä Ruotsia että Puolaa, ja ne kävivät sen omistajuudesta sodan 1600–1629. [[Kuurinmaan ja Semigallian herttuakunta|Kuurinmaan herttuakunta]] jäi kuitenkin Puolan vasalliksi. 1600-luku oli Kuurinmaalle taloudellisen noususuhdanteen aikaa. Herttua [[Jacob Kettler]]in valtakaudella (1642–1682) merenkulku ja kauppa kukoistivat jopa siinä määrin, että Kuurinmaa hankki siirtokunnat [[Gambia]]ssa ja [[Tobago]]ssa. Ne kuitenkin menetettiin Jacob Kettlerin kuoltua ja laivaston hajottua.<ref name="c12" /><ref name="leikola" />
Koko [[Raamattu]] käännettiin [[Latvian kieli|latviaksi]] 1689.<ref name="leikola" /> 1600-luvun kuluessa alueen väestöstä muodostui hiljalleen yhtenäinen kansakunta ja kulttuuri, jota alettiin kutsua latvialaisiksi (''latvieši'').<ref>Ceruzis 2007, s. 14.</ref><ref name="leikola" /> Varsinainen kansallinen herääminen tapahtui Latviassa kuten muuallakin vasta 1800-luvulla.
Kuuluessaan Ruotsille oli Riika koko Ruotsin suurin kaupunki. Ruotsi menetti Liivinmaan ja Vironmaan [[Venäjän keisarikunta|Venäjälle]] [[suuri Pohjan sota|suuressa Pohjan sodassa]] ja lopullisesti [[Uudenkaupungin rauha]]ssa 1721. 1772 [[Puolan jaot|Puolan jaossa]] Venäjä sai myös Latgalen alueen ja 1795 [[Puolan jaot|Puolan kolmannessa jaossa]] Kuurinmaan.<ref>Ceruzis 2007, s. 16.</ref> Sekä Liivinmaa että Kuurinmaa olivat vuoteen 1917 saakka Venäjään kuuluneita [[
=== Kansallinen herääminen ja tie itsenäisyyteen ===
|