Ero sivun ”Džungaria” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VolkovBot (keskustelu | muokkaukset)
p r2.5.1) (Botti muokkasi: vi:Dzungaria
Merikanto (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 1:
'''Džungaria''' on [[Tianshan]]- ja [[Altai (vuoristo)|Altai]]vuorten välissä<ref name="WWF_Jungaria">[http://www.worldwildlife.org/wildworld/profiles/terrestrial/pa/pa1317_full.html Junggar Basin semi-desert (PA1317)] WWF </ref> Luoteis-[[Mongolia (alue)|Mongoliassa]] sijaitseva, pinta-alaltaan noin 200 000 neliökilometrin suuruinen laskeuma. Alue on pääasiassa [[aro]]a ja hiekka-[[aavikko]]a. Sitä pidetäänkin monesti [[Gobi|Gobin autiomaan]] osana. Länteen päin Džungariasta lähtee kaksi [[laakso]]a. Eteläinen [[Ebinor]]- ja [[Alakol]]järven välissä sijaitseva ns. ''Džungarian portti'' on historiallinen Aasian kansojen merkittävä kulkureitti. Pohjoisemmassa virtaa [[Irtyš]]joki. Džungarian asukkaat ovat [[dungaanit|dungaaneja]] ja [[mongolit|mongolipaimentolaisia]]. Merkittävimpiä kaupunkeja ovat [[Kuldja]] ja [[Ürümqi]].
Džungaria kirjoitetaan myös mm. Dzungaria, Jungaria, Junggaria, Sungaria, ja Zungaria.
 
==Džungarian ekologia==
 
Džungarian allas on tyypiltään hieman [[Tarimin allas|Tarimin altaan]] tyyppinen. Sen keskustassa on [[Gurbantunggutin aavikko]], joka on Kiinan toiseksi suurin. Altaan keskustassa on myös 1000 km² laajuinen, enintään 2,8 metriä syvä [[Aibi-järvi]], jonne joet laskevat. Altaassa on myös joitain muita jokien ylläpitämiä järviä. Se on hyvin suolapitoinen, ja sen takia kaloja vain jokien suistossa. Kylmän [[Siperia]]n ilmasto vaikuttaa alueen ilmastoon, ja lämpötila putoaa talvisin jopa -20 °C:hen. Altaan keskustassa sataa niinkin vähän kuin 80-100 mm, mutta reunoilla 100-250 mm<ref name="WWF_Jungaria"/>.
 
Altaaseen pääsee vuorten välistä hieman kosteutta. Näin ollen alue on pääosin niittymäistä [[aro]]a ja [[puoliaavikko]]a, jolla kasvaa lähinnä matalaa pensasta nimeltä ''Anabasis brevifolia''. Kasvit sitovat suurimman osan Gurbantunggutin aavikon dyyneistä niin, että vain 5% niistä on liikkeessä<ref name="WWF_Jungaria"/>. Aavikon keskellä kasvaa ohuita anabasis-pensaita, mutta reunoilla mm Przewalskin efedraa (''Ephedra przevalskii'') saksaulpensaiden seassa.
Altaaseen pääsee vuorten välistä hieman kosteutta. Näin ollen alue on pääosin niittymäistä [[aro]]a ja [[puoliaavikko]]a, jolla kasvaa lähinnä matalaa pensasta nimeltä ''Anabasis brevifolia''. Lähellä altaan reunoja kasvaa muita hieman korkeampia pensaslajeja. [[Tianshan]] ja [[Altai (vuoristo)|Altai-vuorilta]] virtaavien jokien varrella kasvaa puita, muun muassa [[poppelit|poppelia]], [[tamariskit|tamariskia]], [[pajut|pajua]], ''[[Nitraria roborovsky]]'', ''[[Nitraria sibirica]]'', ''[[Achnatherum splendens]]''. Vuorilta virtaavien jokien läheiset alkuperäiset lajistoltaan rikkaat niityt, josnvarsikasvustot ja suot ovat nykyään pääosin peltoa<ref name="WWF_Jungaria"/>.. Puoliaavikolla asuu muun muassa hyppyrottia ja ainakin kansallispuiston alueella [[Aasianvilliaasi|aasianvilliaaseja]] (''Equus hemionus''), [[Kameli|kameleita]] (''Camelus ferus'') ja [[kuhertajagaselli|kuhertajagaselleja]] (''Gazella subgutturosa''). Altaassa asuivat eräät viimeisistä [[Przewalskinhevonen|przewalskinhevosista]] (''Equus caballus przewalskii'')<ref name="WWF_Jungaria">[http://www.worldwildlife.org/wildworld/profiles/terrestrial/pa/pa1317_full.html Junggar Basin semi-desert (PA1317)] WWF </ref>.
 
== Lähteet ==
=== Viitteet ===
 
{{Viitteet}}
 
Altaaseen pääsee vuorten välistä hieman kosteutta. Näin ollen alue on pääosin niittymäistä [[aro]]a ja [[puoliaavikko]]a, jolla kasvaa lähinnä matalaa pensasta nimeltä ''Anabasis brevifolia''. Lähellä altaan reunoja kasvaa muita hieman korkeampia pensaslajeja. [[Tianshan]] ja [[Altai (vuoristo)|Altai-vuorilta]] virtaavien jokien varrella kasvaa puita, muun muassa [[poppelit|poppelia]], [[tamariskit|tamariskia]], [[pajut|pajua]], ''[[Nitraria roborovsky]]'', ''[[Nitraria sibirica]]'', ''[[Achnatherum splendens]]''. Puoliaavikolla asuu muun muassa hyppyrottia ja ainakin kansallispuiston alueella [[Aasianvilliaasi|aasianvilliaaseja]] (''Equus hemionus''), [[Kameli|kameleita]] (''Camelus ferus'') ja [[kuhertajagaselli|kuhertajagaselleja]] (''Gazella subgutturosa''). Altaassa asuivat eräät viimeisistä [[Przewalskinhevonen|przewalskinhevosista]] (''Equus caballus przewalskii'').
 
{{tynkä/Aasia}}