Ero sivun ”Nykyhetki” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
p intermediaarinen nykyhetki
Rivi 5:
==Fysikaalinen nykyhetki==
Nykyhetken määrittely riippuu [[suhteellisuusteoria]]n mukaan [[paikka|paikasta]].
 
==Filosofinen nykyhetken ongelma==
Miten voidaan tietää, että eri olennot kokevat omat nykyhetkensä samaan aikaan?
 
==Nykyhetki tietoisuudessa ja aivoissa==
Yleensä nykyhetki käsitetään äärimmäisen lyhyeksi pisteeksi. Ihmisen [[tietoisuus|tietoisuuden]] kokemalla nykyhetkellä on kuitenkin jonkinlainen kesto tai "harmaa alue", jonka aikana nykyhetkeen liittyviä eri [[aisti]]muksia tiedostetaan eri aikoina eri aivoalueilla. Ihmisen kokema tietoisuus fysikaalisesta nykyhetkestä tulee jonkinlaisella viiveellä siten, että kun nykyhetki tiedostetaan, se on jo fysikaalisessa maailmassa ohi. Tapahtuman ja koetun tapahtuman väliin jää joskus jopa yli sekunnin kestävä aika,intermediaalinenintermediaarinen nykyhetki, jolloin tieto kulkee hermoja pitkin, ja [[aivot]] muodostavat tietoista kokemusta ja jo joskus käynnistävät [[refleksi]]nomaisia [[reaktio (psykologia)|reaktioita]]. Itse asiassa jotkut olettavat, että tietoisuuden osaksi tulee vain havaita monet jo tehdyt teot silloin, kun ne ovat jo siirtymässä lähi[[muisti]]in. Tietoisuus tosin voi vaikuttaa tuleviin tekoihin ohjaamalla niitä etukäteen varautumalla, eli luomalla tietynlaisia reaktiotaipumuksia tietynlaisiin tilanteisiin, ja teoriassa myös muuttaa aistihavaintoa tapahtumasta vääristyneeksi, ja tästä esimerkiksi [[H.F Saltmarsh]] on päätellyt, että paranormaali ennalta-aistiminen eli ennustaminen liittyy tähän tapahtumaan.
 
Lisäksi aivot voivat kokea samanaikaiset [[ärsyke (lääketiede)|aistiärsykkeet]] eriaikaisina, tai eriaikaiset ärsykkeet samanaikaisina, ja jopa ärsykkeiden ajallinen järjestys voi vaihtua todellisesta päinvastaiseksi. Esimerkiksi [[kuuloaisti]]mus käsitellään hermoissa ja aivoissa nopeammin kuin samanaikainen tai jopa hieman ''aikaisemmin'' tullut [[näköaisti]]mus, joten se tulee ihmisen tietoon joitakin sekunnin osia aikaisemmin. [[Tuntoaisti]]mus varpaasta koetaan myöhemmin, kuin samanaikainen tuntoaistimus otsasta. Tietoisuus ei edes yritä oikea-aikaistaa aistikokemuksia, sillä ihminen pärjää hyvin ilmankin. Ihminen ei yleensä ole lainkaan tietoinen vääräaikaisuuksista. Kokemusten aikojen vääristymät suhteessa toisiinsa ovat alle sekunnin luokkaa.
 
==Filosofinen nykyhetken ongelma==
Kun nykyhetki elävälle olennolle on käsillä kokoajan, niin miten voidaan tietää, että eri olennot kokevat omat nykyhetkensä samaan aikaan ja että niiden tietoisuus kokee omana nykyhetkenään täysin saman ajan, eli saman äärimmäisen pieniin osiin jaetun sekunnin saman osan? Tämä filosofinen kysymys kyseenalaistaa yleisen, ja itsestäänselvyytenä pidetyn teorian jonka mukaan aika etenee tasaisesti ja että samaan aikaan on olemassa vain yksi äärimmäisen lyhyt piste.
 
 
{{Tynkä/Fysiikka}}