Avaa päävalikko

Muutokset

Idmanin kaudella kartanon maanviljelyä ja karjanhoitoa uudistettiin taas voimakkaasti. Kartanossa oli vuonna [[1881]] peltoa 600 hehtaaria, laidunta 100 hehtaaria, yli 200 lehmää ja noin 60 hevosta. Vuosina [[1883]]–[[1885]] rakennettiin kartanoon uusi kaksikerroksinen arkkitehti [[Sebastian Gripenberg]]in suunnittelema kivirakenteinen [[uusrenessanssi]]tyylinen päärakennus sen jälkeen kun vanha 1700-luvulta peräisin ollut päärakennus oli tuhoutunut tulipalossa juhannuksena [[1883]]. Vuosina [[1898]]–[[1900]] valmistui päärakennuksen lähelle [[uusgotiikka|uusgoottilaistyylinen]] ''Hatanpään huvila'' pankinjohtaja [[Nils Idman]]in yksityisasunnoksi.
 
==KartanonKartano kaupungin omistuksessa==
 
[[1912]] paljastunut [[Idmanin kavallusjuttu]] vei lainojen takaajana toimineen kartanon omistajan ''Fredrik Idmanin'' konkurssiin. Koko 1459 hehtaarin laajuinen Hatanpään kartano myytiin 2,5 miljoonalla markalla Tampereen kaupungille vuonna [[1913]]. Kartanon alue käsitti silloin nykyiset Hatanpään, [[Viinikka|Viinikan]], [[Nekala]]n, [[Koivistonkylä]]n, [[Rautaharkko|Rautaharkon]], [[Härmälä]]n, [[Lakalaiva]]n, [[Peltolammi]]n, [[Sarankulma]]n ja [[Multisilta|Multisillan]] kaupunginosat.
Rekisteröitymätön käyttäjä