Ero sivun ”Yhteiskuntaluokka” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 20:
== Historiaa ==
 
TeollistuneessaTeollistuneen yhteiskunnassayhteiskunnan ihmisetväestö jaettiin aiemmin irtolaisiin, [[työväenluokka|työväestöön]], [[maatalousväestö]]ön, [[keskiluokka]]an ja, [[yläluokkaporvaristo]]anon ja aatelisiin.
Osa väestöstä oli järjestäytynyt ennen [[sääty|säätyihin]], joita olivat [[aateli]]sto, [[papisto]], [[porvaristo]] sekä manttaaliin pantua maata omistavat [[talonpoika|talonpojat]]. Näistä vain talonpojat ja porvarit maksoivat veroja.
 
Osa väestöstäSuomi oli järjestäytynyt ennenaikaisemmin [[sääty|säätyihin]]-yhteiskunta, joitajossa vain osalla väestöstä oli äänioikeus. Äänioikeutettuja säätyjä olivat [[aateli]]sto, [[papisto]], [[porvaristo]] sekäja manttaaliin pantua maata omistavat [[talonpoika|talonpojat]]. NäistäSäädyistä vain talonpojat ja porvarit maksoivat veroja.
Tilaton maaseutuväestö jäi säätyjärjestelmän ja siten yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle. Tilattomaan väestöön kuuluivat muuan muassa maanviljelystä harjoittavat vuokratilalliset eli [[torppari]]t sekä [[mäkitupalainen|mäkitupalaiset]], [[itsellinen|itselliset]], [[piika|piiat]] ja [[renki|rengit]] sekä [[muonamies|muonamiehet]] ja [[loinen (yhteiskunta)|loiset]]. Torpparit viljelivät päätilalta vuokraamaansa maata, mutta mäkitupalaisten vuokratonttiin kuului pienen asumuksen lisäksi korkeintaan pieni maatilkku. Palkolliset olivat piikoja ja renkiä, joiden työduhde kesti aina vuoden kerrallaan. Muonamiehet tekivät tilapäisitöitä ruokaa vastaan. Loiset olivat maaseudun työvoimareserviä, jotka tekivät tilapäistöitä ruokaa ja majoitusta vastaan asuen talojen tai torppien nurkissa.
 
TilatonTilattomaan maaseutuväestöeli jäiäänioikeutta säätyjärjestelmänvailla ja siten yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle. Tilattomaanolevaan väestöönmaaseutuväestöön kuuluivat muuan muassa maanviljelystä harjoittavat vuokratilalliset eli [[torppari]]t sekä [[mäkitupalainen|mäkitupalaiset]], [[itsellinen|itselliset]], [[piika|piiat]] ja [[renki|rengit]] sekä [[muonamies|muonamiehet]] ja [[loinen (yhteiskunta)|loiset]]. Torpparit viljelivät päätilalta vuokraamaansa maata, mutta mäkitupalaisten vuokratonttiin kuului pienen asumuksen lisäksi korkeintaan pieni maatilkku. Palkolliset olivat piikoja ja renkiä, joiden työduhdetyösuhde kesti aina vuoden kerrallaan. Muonamiehet tekivät tilapäisitöitätilapäistöitä ruokaa vastaan. Loiset olivat maaseudun työvoimareserviä, jotka tekivät tilapäistöitä ruokaa ja majoitusta vastaan asuen talojen tai torppien nurkissa.
Teollistuneessa yhteiskunnassa ihmiset jaettiin irtolaisiin, [[työväenluokka|työväestöön]], [[maatalousväestö]]ön, [[keskiluokka]]an ja [[yläluokka]]an.
 
Tilaton maaseutuväestö jäi säätyjärjestelmän ja siten yhteiskunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle aina vuoteen 1906 asti, jolloin Suomessa astui voimaan laki, joka takasi äänioikeuden lähes kaikille muille kansanryhmille paitsi vaivaishoidon varassa eläville. Suomen demokratisoituminen johti [[Torpparilaki|torpparilain]] säätämiseen vuonna 1918. Laki merkitsi torpparilaitoksen lakkauttamista ja maareformia edellä mainittujen kansanryhmien tullessa viljelemiensä pientilojen laillisiksi omistajiksi.
 
Luokkaerot lievenivät 1970- ja 1980-luvuilla tuloerojen tasoittuessa ja yhteiskunnan keskiluokkaistuessa. Yhdeksänkymmenluvun laman jälkeinen tuloerojen kasvu sekä [[työttömyys|pitkäaikaistyöttömyyden]] ja määräaikaisten työsuhteiden yleistyminen ovat kuitenkin johtaneet luokkayhteiskunnan paluuseen.