Ero sivun ”Diracin deltafunktio” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Gerakibot (keskustelu | muokkaukset)
rv - ei ole kyse vain derivoituvuudesta, vaan todellakin ei ole aito funktio (ei ole äärellistä arvoa origossa)
Rivi 4:
'''Diracin deltafunktio''' on brittiläisen fyysikon [[Paul Dirac]]in käyttöön ottama matemaattinen konstruktio. Intuitiivisesti se voidaan käsittää eräänlaiseksi erikoislaatuiseksi funktioksi, jonka kuvaaja on sellainen äärettömän terävä piikki, jonka alle jäävä pinta-ala on 1. <ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://hitoshi.berkeley.edu/221A/delta.pdf| Nimeke = Dirac Delta Function| Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf| Selite = | Julkaisu = | Viitattu = | Kieli = {{en}}}}</ref> Diracin deltafunktiolla on integraalilaskennassa vastaava merkitys kuin [[Kroneckerin delta]]lla [[sarja (matematiikka)|sarjateoriassa]]. [[Signaalinkäsittely]]n alalla sitä sanotaan myös ''yksikköimpulssifunktioksi''. Diracin deltafunktiota käytetään esimerkiksi [[sähködynamiikka|sähködynamiikassa]] kuvaamaan pistemäisen varauksen varaustiheyttä.
 
Tarkkaan ottaen Diracin deltafunktio ei ole jatkuvasti derivoituvaaito funktio, vaan jakautumafunktio, kuten vaikkapa "pistemäinen" [[elektroni]]. Sitä käytetään kuvaamaan sellaisia tapauksia, joissa jokin [[suure]] on keskittynyt niin pienelle alueelle, että kaukaa katsoen sen voidaan katsoa keskittyneen yhteen pisteeseen.
 
Deltafunktiota käytetään kuvaamaan sellaisia tapauksia, joissa jokin [[suure]], ainakin kaukaa katsottuna näyttää pistemäiseltä.
 
== Yleistä ==
Rivi 89 ⟶ 87:
Todennäköisyysjakaumana Diracin deltafunktion [[karakteristinen funktio]] on vakio 1 ja [[momenttigeneroiva funktio]] vakio 0. Sitä vastaava [[kertymäfunktio]] on 0 negatiivisilla ja 1 positiivisilla muuttujan arvoilla.
 
==Katso myös==
 
*[[Todennäköisyysjakauma]]
 
==Viitteet==