Ero sivun ”Puola-Liettua” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
inressi muot.
Rivi 1:
{{Historiallisen_valtion_tiedot
|koko-nimi = '''Królestwo Polskie i Wielkie Księstwo Litewskie'''<br>'''Lenkijos Karalystė ir Lietuvos Didžioji Kunigaikštystė'''
|lippu = [[Tiedosto:Chorągiew_królewska_króla_Zygmunta_III_Wazy.svg|125px100px]]
|lippu-teksti = [[Sigismund III Vaasa]]n aikainen [[Puola-Liettuan lippu]]
|vaakuna = [[Tiedosto:Herb Rzeczypospolitej Obojga Narodow.svg|125px100px]]
|vaakuna-teksti = [[Puola-Liettuan vaakuna]]
|tunnus =
|tunnus-teksti =
|sijainti = [[Kuva:Location-Pol-Lith-Commonwealth.png]]
|sijainti-selite = Puola-Liettuan alue vuonna 1619.
|vuosi_alku = [[ 1569]]
|vuosi_loppu = [[ 1795]]
|valtiomuoto =
|osa-kokonaisuudesta =
Rivi 34:
}}
 
'''Puola-Liettua''', muodollisemmin ''Puolan kuningaskunta ja Liettuan suuriruhtinaskunta''' ({{k-pl|Królestwo Polskie i Wielkie Księstwo Litewskie}}), {{koli vuosina 1569–1795 Keski-lt|Lenkijos Karalystėja irItä-Euroopassa Lietuvossijainnut Didžiojisuurvaltio, Kunigaikštystė}})joka syntyi, olikun [[Puolan kuningaskunta|Puolan kuningaskunnan]] ja [[Liettuan suurruhtinaskunta|Liettuan suurruhtinaskunnansuuriruhtinaskunta]] vuosina 1569–1795 muodostamamuodostivat [[valtioliitto|valtioliiton]].<ref>[http://www.guardian.co.uk/world/2004/apr/16/eu.poland Poland factfile] Guardian</ref>
 
Valtioliitosta on historiankirjoituksessa käytetty myös termiänimitystä '''Molempain kansain tasavalta''' ({{k-pl|Rzeczpospolita Obojga Narodów}}), joka kuitenkin on nimityksenäkuitenkin syntynyt vasta 1900-luvun historiankirjoituksen yhteydessäluvulla.{{lähde}} [[Tasavalta|Tasavallaksi]]na tätä [[monarkia|monarkioitamonarkistista]] pidettiinvaltiota on kutsuttu siksi, että [[Szlachta|maalaisaatelinmaalaisaatelilla]] edustavuudenoli valtiopäivillä katsottiinhuomattava olleen huomattavavalta, mitä vahvisti muodostunut [[liberum veto]] eli kenen tahansa yksittäisen valtiopäivämiehen [[veto-oikeus]] käsiteltävän esityksen hyväksymiseen.
Historiankirjoituksessa ja vapaamuotoisissa kirjallisissa tuotoksissa, kuten sanomalehtikielessä ja puheessa valtioon viitataan Puola-Liettuana, jossa valtioliiton tasa-arvosta huolimatta painopiste siirtyi vähitellen Puolan suuntaan, jolloin Liettuan asema ei ollut tasa-arvoinen, kuten nimestä voi päätellä.
 
Nimestä huolimatta Puolan ja Liettuan asema valtioliitossa ei ollut tasa-arvoinen, vaan Liettuan asema heikkeni ajan mittaan.
==Historia==
[[Kuva:Unia Lubelska.JPG|thumb|200px|left280px|[[Jan Matejko]]: ''Lublinin sopimus'' (1569)]]
Liittovaltion syntyä oli edeltänyt pitkä [[personaaliunioni]]en aika: vuodesta 1446 alkaen Puolan kuninkaana oli ollut Liettuan suuriruhtinas.<ref>[http://www.historyfiles.co.uk/KingListsEurope/EasternPoland.htm European Kingdoms] The History Files. 1999-2009 Kessler Associates</ref>
Varsinainen valtioliitto muodostettiin [[Puolan kuningaskunta (1385)|Puolan kuningaskunnasta]] ja [[Liettuan suuriruhtinaskunta|Liettuan suuriruhtinaskunnasta]] Lublinin sopimuksella 1. heinäkuuta 1569. Valtioliiton synty oli [[Sigismund II|Sigismund II:n]], [[Jagellon dynastia]]n viimeisen kuninkaan, suuri saavutus. Hänen kuoltuaan 1572 maa oli kolme vuotta ilman valtionpäämiestä.
Rivi 47 ⟶ 48:
Puolan ja Liettuan yhteistoiminnasta huolimatta [[Venäjän keisarikunta]] onnistui ottamaan haltuunsa alueita [[Ukraina]]sta. Puola-Liettua on ollut Länsi- tai Keski-Euroopan suurin valtiomuodostelma ennen [[Euroopan unioni]]a{{Lähde|16. syyskuuta 2008}} ulottuen nykyisestä Puolasta ja Liettuasta Ukrainaan. Ensimmäisen tasavallan aika päättyi [[Puolan kolmas jako|Puolan kolmanteen jakoon]] vuonna 1795.
[[Kuva:Rzeczpospolita.png|thumb|280px|Puola-Liettua suurimmillaan. Vaaleanpunaiset alueet aluemenetyksiä [[Brandenburg]]ille 1657, [[Ruotsi]]lle ja Brandenburgille 1660, [[Venäjä]]lle 1667 ja 1686.]]
 
==Nimi==
Valtioliitosta on käytetty myös termiä '''Molempain kansain tasavalta''' ({{k-pl|Rzeczpospolita Obojga Narodów}}), joka kuitenkin on nimityksenä syntynyt vasta 1900-luvun historiankirjoituksen yhteydessä.{{lähde}} [[Tasavalta]]na [[monarkia|monarkioita]] pidettiin siksi, että [[Szlachta|maalaisaatelin]] edustavuuden valtiopäivillä katsottiin olleen huomattava, mitä vahvisti muodostunut [[liberum veto]] eli kenen tahansa yksittäisen valtiopäivämiehen [[veto-oikeus]] käsiteltävän esityksen hyväksymiseen.
 
== Lähteet ==