Ero sivun ”Woldemar von Daehn” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Virkkeen alussa myös von kirjoitetaan isolla. |
||
Rivi 3:
Woldemar von Daehn syntyi saksalaisperäiseen, Venäjälle ja edelleen Suomeen asettuneeseen sotilassukuun, joka omisti [[Sippolan kartano]]n. Hän kävi [[Haminan kadettikoulu]]n ja Nikolain yleisesikunta-akatemian Pietarissa, minkä jälkeen palveli upseerina [[Kaukasia]]ssa, jossa nai ruhtinatar Nina Svjatopolsk-Mirskin. Vuonna 1873 hän pelasti Kaukasian käskynhaltijan, suuriruhtinas [[Mihail Nikolajevitš Romanov]]in (keisari [[Aleksanteri II (Venäjä)|Aleksanteri II:n]] veli), pillastuneilta hevosilta teloen samalla pysyvästi toisen jalkansa. Sen myötä hänen uransa kenttäupseerina päättyi, mutta ura hovin suosikkina alkoi. von Daehn oli kuvernöörinä [[Stavropol]]issa ja vuodesta 1882 [[Viipuri]]n läänissä. Vuonna 1885 hänet nimitettiin [[Suomen senaatti]]in siviilitoimituskunnan päälliköksi. Senaatissa hän joutui jatkuvasti vastakkaiselle kannalle [[svekomania|svekomaanien]] sekä nuoruudenystävänsä [[Leo Mechelin]]in kanssa, jonka autonomiataistelua hän piti vaarallisena Venäjän ärsyttämisenä. Von Daehn samastui enemmän [[fennomania|fennomaanien]] politiikkaan, vaikkei juuri [[Suomen kieli|suomea]] taitanutkaan.
Helmikuussa 1889 von Daehn nimitettiin ministerivaltiosihteerin apulaiseksi Pietariin. Esimiehensä [[Johan Casimir Ehrnrooth]]in sairastaessa hän joutui varmentamaan vuoden 1890 [[postimanifesti]]n, mikä herätti paheksuntaa kotimaassa. Ehrnroothin erottua von Daehnista tuli ministerivaltiosihteeri seuraavana vuonna.
Helsingin [[Latokartano]]ssa sijaitseva katu Von Daehnin katu on nimetty Woldemar von Daehnin mukaan.
| |||