Ero sivun ”Laulu” versioiden välillä

50 merkkiä lisätty ,  8 vuotta sitten
p (Botti: hr:Pjevanje on suositeltu artikkeli)
Renessanssin aikana laulumusiikin ääniala laajentui huomattavasti, ja samalla melodiat vuoroin yksinkertaistuivat ja monimutkaistuivat tyylien muuttuessa. Tunnetuimpia ajan laulumusiikin säveltäjiä olivat [[Giovanni Pierluigi da Palestrina]] ja [[Josquin des Prez]]. 1550–1610-luvuilla [[Venetsia]]ssa syntyi polykoraalinen musiikkityyli, joka oli aikansa kehittyneintä musiikkia ja levisi vähitellen muuallekin Eurooppaan merkiten samalla barokkiin siirtymistä musiikissa. 1600-luvulla puhdas tai laulun säestämä soitinmusiikki alkoi olla vallitseva tyyli maallisessa musiikissa lukuun ottamatta [[ooppera|oopperoita]], jotka olivat kehittyneet renessanssin aikana suosituiksi viihdetapahtumiksi ja joita muun muassa [[Georg Friedrich Händel|Händel]] ja [[Alessandro Scarlatti]] kehittivät edelleen. Kirkkomusiikissa vokaaliteokset, kuten oratoriot, messut, motetit ja kantaatit jatkoivat suosiotaan erityisesti [[Johann Sebastian Bach|Bachin]] ja Händelin myötä.
 
Klassismin suuret säveltäjänimet [[Joseph Haydn|Haydn]], [[Wolfgang Amadeus Mozart|Mozart]] ja [[Ludwig van Beethoven|Beethoven]] sävelsivät myös vokaaliteoksia, joista tunnetuimpia ovat Haydnin oratoriot ''Luominen'' ja ''Vuodenajat'', Mozartin oopperat ja ''Requiem'' sekä Beethovenin ''yhdeksännen sinfonian'' finaaliosa. [[Taidemusiikki|Taidemusiikissa]] pelkistä vokaaliosista koostuvat teokset olivat jo hyvin harvinaisia. Romantiikan aikana laulumusiikin merkitys kasvoi monien säveltäjien tuotannossa, erityisesti [[Franz Schubert]]in ''[[lied]]eissä'', joita hän sävelsi useita satoja. Myös oopperoiden suosio jatkui suurena esimerkiksi [[Richard Wagner|Wagnerin]] ja [[Giuseppe Verdi|Verdin]] myötä. Sitä vastoin suuressa osassa musiikista laulusta oli luovuttu kokonaan.
 
1900-luvulla laulun merkitys tasavertaisena musiikin osana soitinten kanssa korostui. Eri musiikkityyleissä, kuten [[popmusiikki|popmusiikissa]] ja [[rock]]issa, selvänä enemmistönä ovat juuri soitetut kappaleet, joissa laulu johdattelee melodian kulkua.
507

muokkausta