Ero sivun ”Levyke” versioiden välillä

'''Levyke''' (arkikielessä myös "''disketti''") on [[tietokone]]issa käytetty siirrettävä magneettinen tiedontallennusväline. Levykkeen kotelon sisällä on ohut rautaoksidilla pinnoitettu muovinen kiekko, joka on pakattu yleensä neliön muotoiseen suojakoteloon. 8 ja 5 ¼ [[tuuma]]n levykkeiden ("lerppu") kotelo on taipuisa ja 3 ½ tuuman levykkeiden ("korppu") kotelo on jäykkä. Nykyään myytävät levykkeet on tavallisesti alustettu [[MS-DOS]] -formaattiin.

 

Toisin kuin äänilevyllä, tietolevykkeiden tietoa ei talleteta spiraalimuotoisesti vaan samankeskeisille renkaille, joita kutsutaan uriksi. Levykeaseman lukupää siirtyy sivusuunnassa askeleittain uralta toiselle levyn pyöriessä alla. Yksi ura on jaettu sektoreihin ja levyllä olevaan tietolohkoon viitataan sen ura- ja sektoriosoitteella. Tyypillisesti levyn alkuun (sopimuksenvarainen käsite) talletetaan [[käyttöjärjestelmä]]n käyttämän [[tiedostojärjestelmä]]n määrittelemällä tavalla kirjoitettu hakemisto, johon kirjataan tiedostojen nimet ja mistä sektoreista ko. tiedosto koostuu.

 

 

== Historia ==

Vaikka kahdeksan tuuman levykkeet ovat vanhentunutta tekniikkaa, jotkin tahot käyttävät niitä vielä, esimerkiksi [[NASA]]:n [[avaruussukkula]]n varaosien tarkistamisessa käytetyt laitteistot, jotka toimivat [[Intel 8086|8086]]-[[Suoritin|suorittimella]]. [[Suomi|Suomessa]] kahdeksan tuuman levykkeitä käytti ainakin [[IBM]] S/34 vielä [[1980-luku|1980-luvulla]].

 

 

[[Mikrotietokone]]iden aikakaudella levykeasemat yleistyivät huomattavasti, etenkin [[CP/M]]-käyttöjärjestelmän yleistyessä. Vaikka levyjen fyysinen formaatti oli 5¼ tuumaa, eri valmistajien loogiset formaatit eivät olleet pääsääntöisesti yhteensopivia keskenään, mikä vaikeutti tiedon siirtoa tietokoneiden välillä.

Harrastelija- ja kotikäyttöön levykeasema oli pitkään suhteellisen kallis lisälaite - usein kalliimpi kuin itse tietokone. Kotitietokoneet käyttivät [[1980-luku|1980-luvulla]] usein vielä [[C-kasetti]]a tallennusmedianaan.

 

 

[[Microsoft]]in [[MS-DOS]]-käyttöjärjestelmään tuki 3½ tuuman levykkeille tuli versiossa 3.2. Tämä oli myös [[MSX]]-kotitietokonestandardin virallinen levykoko (huomattavasti suositumpi [[Commodore 64]] käytti lähinnä 5¼ tuuman levyjä). 3½ tuuman levykkeistä tuli keskeinen tallennusväline 1980-luvun jälkipuoliskolla PC tietokoneissa sekä [[Amiga]]ssa ja [[Atari ST]]:ssä. Usemmalle levykkeelle tallennettuja ohjelmia käyttäessä levykkeitä piti kuitenkin vaihtaa kesken ohjelman käytön. Myöhemmin 3½ levykkeiden tallennuskapasiteetti alkoi jäädä riittämättömäksi, ja 1990-luvulle tultaessa jotkut tietokonepelit levittäytyivät jopa yli kymmenelle levykkeelle. Kaikilla 16-bittisten koneiden käyttäjillä ei ollut kovalevyjä, joihin pelin olisi voinut tallentaa, minkä vuoksi monet pelit vaativat toistuvaa levykkeiden vaihtelemista. Tästä syystä esimerkiksi Amigalla lisälevyasema olikin näihin aikoihin suosittu oheistarvike.

Levyke koostuu magneettisesti herkästä levypinnasta ja suojakotelosta. Levykkeen pyöreä tallennuspinta pyörii suorakaiteen muotoisessa suojakuoressa keskiakselinsa ympäri. Suojakuori suojaa vain kosketukselta, voimakkaita magneettikenttiä vastaan se ei suojaa. 8 ja 5¼ tuuman levykkeissä kuori on taipuisa, 3½ tuuman levyissä suojakuori on kova ja taipumaton. Suojakuoressa voi olla joko mekaanisesti liikkuva kirjoituspinnan suoja (3½") tai siinä voi olla pelkkä aukko, joka paljastaa levynpinnan (8" ja 5¼") lukupäätä varten.

 

 

Pehmeissä levykkeissä on myös suojakuoren reunassa kolo, joka toimii kirjoittamisen sallivana merkkinä. Levykkeen pystyy kirjoitussuojaamaan peittämällä tämän kolon teipinpalalla. Tyypillisesti levykepakkauksessa on otsikointitarrojen lisäksi kirjoitussuojateippejä.